Kuusi kriteeriä osakemarkkinoiden kuplariskin arviointiin

LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Perttu Hytönen arvioi, että osakemarkkinoiden arvostuskuplasta tulee ilmat pihalle vähitellen ilman suurta markkinarytinää .

 

Onko osakkeiden historiallisen voimakas kurssinousu luonut markkinoille kuplan? Onko edessä kuplan puhkeaminen ja osakekurssien puolittuminen? Vai onko osakkeiden korkea arvostus perusteltua alhaisten korkojen ja voimakkaan elvytyksen ympäristössä? Näitä mediassa toistuvia kysymyksiä tarkastelee LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Perttu Hytönen blogissaan 8.4.2021. Hytönen perustaa arvionsa lähinnä Yhdysvaltain osakemarkkinoiden kehitykseen.

 

Kuplaspekulaatiossa on tuttuja piirteitä: kun osakkeet kipuavat uusille ennätystasoille, jostain löytyy uusi näkökulma tai mittari, jonka perusteella kuplariski ei ole ajankohtainen ja osakkeet näyttävät kohtuullisesti hinnoitelluilta. Sijoittajan mieli pyrkii kieltämään viimeiseen asti epämiellyttävän ajatuksen kuplasta ja sen puhkeamisen seurauksista: ”tällä kertaa on toisin”.

Poikkeuksellinen tilanne tällä kertaa todellakin on. Korkotaso on edelleen historiallisen alhainen eikä voimakkaita inflaatiopaineita ole näkyvissä – ainakaan vielä. Sekä raha- että finanssipoliittiset elvytystoimet ja runsas likviditeetti tukevat osakkeita, ja yritysten tuloksetkin näyttävät olevan kelvollisessa kasvussa. Osakkeiden korkealle arvostustasolle löytyy siis järkevän oloisia perusteita.

Jopa tunnetuimman kuplamittarin - suhdannekorjatun P/E-luvun - kehittänyt ekonomisti Robert Shiller on uudelleenarvioinut kehittämänsä arvostusmittarin toimivuutta nykytilanteessa. Shiller on julkaissut mittaristaan uuden korkotasoon suhteutetun version, jonka perusteella osakkeiden kuplariski näyttää huomattavasti perinteistä mittaria alhaisemmalta.

 

Näkökulmia kuplariskin arviointiin

 

Osakkeiden kuplariskin arviointi on vähintäänkin hankalaa arvostusmittarien ja alhaisten korkojen pohjalta. Kuplariskiä onkin hyödyllistä tarkastella myös muista näkökulmista.

Yhdysvaltojen suurimman hedge-rahaston (Bridgewater Associates) perustaja Ray Dalio tarjoaa kuplariskin arviointiin kuuden kohdan kriteeristöä, jossa huomioidaan arvostustasojen lisäksi myös muita riskitekijöitä. Alla olevaan listaa olen koonnut arvioita Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden nykyhetken kuplariskistä Dalion kriteereillä mitattuna:

1) Kuinka korkealla hinnat ovat perinteisillä arvostusmittareilla mitattuna?

• Valtaosa osakkeiden perinteisistä arvostusmittareista (Shillerin CAPE, Buffetin indikaattori, Tobinin Q) indikoi historiallisen korkeaa arvostusta ja kohonnutta kuplariskiä.
• Korkotasoon suhteutettuna osakkeiden arvotus ei ole kuplatasoilla (esim. Shillerin Excess CAPE)
• KUPLARISKI HIEMAN KOHOLLA

2) Perustuuko osakkeiden hinnoittelu kestämättömille oletuksille esimerkiksi tuloskasvun suhteen?

• Yritysten tuloksissa on kasvupotentiaalia. Tuloskasvua tukee pandemiasta toipumisen lisäksi vahvistuva talous ja työllisyystilanne sekä keskuspankkien ja valtioiden tukitoimet.
• Yritysten tulostuotto ei ole äärimmäisellä tasolla yrityslainojen tuottoihin verrattuna.
• KUPLARISKI VÄHÄINEN

3) Onko markkinoille tullut paljon uusia ostajia, jotka eivät aikaisemmin ole olleet aktiivisia?

• Uusien sijoittajien ryntäys osakemarkkinoille on usein merkki kuplan kehittymisestä.
• Yksityissijoittajien ostoinnostus on ollut nousussa erityisesti suosittujen teknologiaosakkeiden osalta. Internetin keskustelufoorumit ja digitaaliset ostoalustat ovat vauhdittaneet ostoinnostusta, jossa on ollut havaittavissa laumakäyttäytymisen piirteitä.
• KUPLARISKI KOHOLLA *

4) Kuinka laaja-alaista positiivinen sentimentti on?

• Osakeoptimismi on korkealla sijoittajien keskuudessa – erityisesti uuden teknologian yhtiöiden osalta.
• Myös osakeantien määrä ja suosio ovat historiallisen korkealla tasolla.
• KUPLARISKI KOHOLLA *

5) Onko ostojen rahoitukseen käytetty velkavipua, joka lisää pakkomyyntien riskiä?

• Velkavivun käyttö on viime vuosikymmenten keskimääräistä tasoa korkeammalla.
• Erityisesti yksityissijoittajat ovat käyttäneet viime aikoina aktiivisesti vipua johdannaismarkkinoilla, jossa ostoinnostus on näkynyt teknologiaosakkeiden osto-optioiden suurena kysyntänä. Ilmiö ei ole ollut yhtä voimakas instituutiosijoittajien keskuudessa.
• KUPLARISKI HIEMAN KOHOLLA *

6) Ovatko yritykset tehneet pitkäaikaisia spekulatiivisia ostositoumuksia hyötyäkseen tulevista hinnan nousuista (esimerkiksi kasvattamalla varastoja)?

• Yritykset ovat vielä varovaisia investoinneissaan ja pääomamenoja ei ole mitoitettu pitkäaikaisen kasvun pohjalle. Myös yritysjärjestelyiden määrä on edelleen maltillisella tasolla.
• KUPLARISKI VÄHÄINEN

*) riski on korostunut niin kutsutuissa uuden teknologian osakkeissa (Emerging Tech)

Kriteerien perusteella Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden kuplariski on siis jonkin verran koholla. Lyhyen aikavälin ajoitusindikaattoreiksi kuplamittareista ei kuitenkaan ole, mutta pidemmällä 5- 10 vuoden aikavälillä johtopäätös on ilmeinen: osakkeiden tuotto-odotus on nyt selvästi historiallista keskiarvoa alhaisempi.

Ja mitä median vilkkaaseen kuplakeskusteluun tulee, kuplariskien laajalla analysoinnilla ja vaarojen arvioinnilla on myös positiivinen puolensa. Mitä enemmän riskeistä puhutaan ja niihin varaudutaan, sitä pienemmät vahingot riskien realisoitumisesta todennäköisesti aiheutuu. On hyvin mahdollista, että maltillisesta arvostuskuplasta tulee ilmat pihalle vähitellen, ajan kanssa - ilman suurta markkinarytinää.