SijoittajaNero

Somevaikuttajien käyttämän vero-optimoinnin mahdollisuus poistuisi automaattisesti alentamalla ansiotulojen progressiota sekä yhdistämällä listaamattomien ja listattujen yhtiöiden osinkoverotus. Kuva: Pixabay   Verojaoston pohtiessa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta esitämme muutoksia samalla myös ansiotuloverotuksen progressioon sekä yhteisö-, pääomatulo-, ja perintöveroon.   Libera harvoin kritisoi veroja liian alhaisiksi, mutta osinkoverohuojennus tuottaa vääristymiä ja resurssien huonoa kohdentamista. Sen ongelmia ovat muun muassa epäneutraalisuus, varakkaiden omistajien suosiminen, ohjausvaikutus liialliseen osingonjakoon, sekä useissa tapauksissa kannustimet tulonmuuntokikkailuun tai listaamattomana pysymiseen.  Näistä syistä johtuen esitimme tänään verojaostolle listaamattomien yhtiöiden osinkoverotushuojennuksen poistoa osana suurempaa yritysverotuksen uudistuspakettiamme.  Samalla esitämme ansio- ja ...

Björn Wahlroosin mukaan siirtyminen avoir fiscal -verojärjestelmään 1990-luvulla oli keskeinen tekijä Suomen nopeassa nousussa lamasta. Kuva: Otava   Björn Wahlroos kirjasta Kuinkas tässä näin kävi?   Vuodesta 1990 vuoden 2004 loppuun Suomen yritys- ja pääomatuloverotus perustui avoir fiscaliin. Uudistuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin Erkki Liikasen ollessa valtiovaraniministerinä, ja se oli kiistatta suuri menestys. Lakiesitys sen perumiseksi annettiin kuusitoista vuotta myöhemmin ja sen allekirjoitti hänen puoluetoverinsa Antti Kalliomäki.   Avoir fiscal on ranskaa ja merkitsee sanatarkasti ”olla vero(saatava)”, mutta tarkoittaa siis verohyvitystä. Suomen kielellä ”yhteisöveron hyvitysjärjestelmä” merkitsi sitä, että yrityksen maksama tulovero hyvitettiin sen osakkaille heidän osingostaan maksamaa veroa määrättäessä. Yhdessä vuonna 1993 toteutetun eriytetyn tuloverojärjestelmän kanssa se teki osingoista käytännöss...

Eläkkeiden verovapaus houkutteli erityisesti varakkaita suomalaisia eläkeläisiä muuttamaan Portugaliin. Kuva: Unsplash   Tuore tutkimus tarkastelee verotuksen vaikutusta eläkeläisten muuttopäätöksiin. Tulosten mukaan eläkeläisten muuttoliike reagoi voimakkaasti verotukseen: EU-tasolla eläkeläisten määrä Portugalissa kolminkertaistui maan verouudistuksen myötä. Erityisesti hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut eläkeläiset reagoivat herkästi veromuutoksiin. Verovapauden poistamisen jälkeen muuttovirrat Suomesta Portugaliin tyrehtyivät, mutta eläkeläisten määrä on säilynyt korkeampana kuin ennen reformia – väliaikaisella verouudistuksella on siis ollut pysyviä vaikutuksia. Tutkimus on julkaistu arvostetun The National Bureau of Economic Research ( NBER ) -tutkimusorganisaation työpaperina.   Tuoreessa "Pensioners without Borders: Agglomeration and the Migration Response to Taxation" -tutkimuksessa tarkasteltiin, miten verotukselliset ...