SijoittajaNero

Hintojen nousun vaikutukset tuntuvat suomalaisten lompakoissa pitkään, vaikka kovin inflaatiopiikki on jo ohi”, sanoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.     Suomalaisten taloudellisessa mielenrauhassa on tapahtunut käänne parempaan. Silti edelleen reilusti yli puolet suomalaisista murehtii rahojen riittävyydestä vähintään kuukausittain, käy ilmi Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimuksesta. Suomalaiset murehtivat raha-asioistaan pohjoismaisia naapureitaan enemmän.   Taloushuolet koskettavat yhä monia suomalaisia, selviää Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimuksesta. Rahojen riittävyydestä ollaan kuitenkin hieman harvemmin huolissaan kuin aiempina vuosina. Päivittäin raha-asioista on nyt huolissaan 15 prosenttia suomalaisista, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 17 prosenttia. Vähintään kuukausittain rahojen riittävyydestä kantaa huolta 57 prosenttia.   Toisaa...

Vaikka perintöjen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, ei omaa taloudellista varautumistaan kannata laskea perinnön varaan, neuvoo ekonomisti Hannu Nummiaro.   Noin 35 000 euroa keskivertokotitalouden nettovarallisuudesta on perittyä. Perityn varallisuuden osuus on suurin 65–74-vuotiailla. Vaikka perintöjen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, ei omaa taloudellista varautumistaan kannata laskea perinnön varaan, neuvoo ekonomisti. LähiTapiola pyysi 1 100 suomalaista arvioimaan, kuinka suuri osa heidän nettovarallisuudestaan on perittyä. Nettovarallisuudella tarkoitetaan varallisuutta, josta on vähennetty velat. Kysely paljastaa, että keskimäärin yli viidennes suomalaisten nettovarallisuudesta on perittyä ( ks. liite 1 ). Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. * – Suomalaisen aikuisen nettovarallisuus on keskimäärin 154 000 euroa. Kyselyn ikäluokkakohtaisista tuloksista voidaan arvioida, että siitä 22 prosenttia eli noin 35 000 euroa on peritt...

Suomalaisten mielestä rahasta puhuminen julkisuudessa on hyväksyttävämpää kuin aiemmin, mutta lähes kolmannes suomalaisista ei puhu omista raha-asioistaan kovin avoimesti edes läheisilleen.   Suomalaisten mielestä rahasta puhuminen julkisuudessa on hyväksyttävämpää kuin aiemmin, mutta lähes kolmannes suomalaisista ei puhu omista raha-asioistaan kovin avoimesti edes läheisilleen.   S-Pankin tuoreessa Talouden tabut -kyselytutkimuksessa 54 prosenttia suomalaisista arvioi, että rahasta puhuminen on muuttunut hyväksyttävämmäksi. Erityisesti naiset kokevat, että julkinen rahapuhe on aiempaa hyväksyttävämpää. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä hyväksytympänä julkista rahapuhetta pidetään. Muutos ei kuitenkaan heijastu siihen, miten suomalaiset itse puhuvat rahasta. Noin kolmannes (31 %) suomalaisista ei juurikaan puhu omista raha-asioistaan läheistensä kanssa. Kun sama kysely tehtiin vuonna 2017, luku oli 32 %. Viime vuosien ...

Danske Bankin Lasikatto lompakossa 2025 -tutkimuksen mukaan erityisesti naisilta puuttuu taloudellinen puskuri. Kuva: Danske   Danske Bankin Lasikatto lompakossa 2025 -tutkimuksen mukaan erityisesti naisilta puuttuu taloudellinen puskuri. Noin kolmasosalla suomalaisista naisista ei ole lainkaan säästöjä.    Reilu neljännes (28 %) Lasikatto lompakossa 2025 -tutkimuksen vastaajista kertoo, ettei voisi elää lainkaan ilman tulojaan. Tämä tarkoittaa, ettei heillä ole säästöjä. Suomalaisten säästöt eivät ole kasvaneet kolmessa vuodessa. Asiaa tutkittiin viimeksi vuonna 2022. Naisista noin kolmannes (32 %) kertoo, että heillä ei lainkaan säästöjä. Miehistä näin kertoo 24 prosenttia. Reilu puolet (56 %) kertoo pärjäävänsä korkeintaan kolme kuukautta ilman tuloja. Danske Bankin yksityistalouden ekonomistin Kaisa Kivipellon mukaan erityisesti keskituloisten taloudelliset puskurit ovat pienentyneet viime vuosina. ”Suomalaisilla k...

Pääomasijoittajat ry:n tuoreen kyselyn mukaan seuraavan viiden vuoden aikana jopa 57 pääomasijoitustaustaisella yrityksellä on potentiaalia listautua pörssiin.   Pääomasijoittajat ry:n tuoreen kyselyn mukaan seuraavan viiden vuoden aikana jopa 57 pääomasijoitustaustaisella yrityksellä on potentiaalia listautua pörssiin. Erityistä tänä vuonna on se, että listalle nousi 21 täysin uutta potentiaalista listautujaa. Samaan aikaan Suomen pörssilistautumisten määrä on ollut selvässä laskussa viime vuosiin verrattuna. Listautumismarkkina on edelleen haastava, mutta kiinnostus listautumisiin on kuitenkin kasvamassa.   Pääomasijoittajat ry:n tuoreen kyselyn mukaan seuraavan viiden vuoden aikana 57 pääomasijoitustaustaisella yrityksellä on potentiaalia listautua pörssiin. Näistä 21 ovat täysin uusia listalle nousseita yrityksiä – edellisvuoden uusien yrityksien määrän ollessa vain 9. Suomalaisilla yrityksillä on edelleen kiinnostusta pörssiin ...

Esimerkiksi eurooppalaiset puolustusteollisuuden osakkeet ovat olleet Nordnetin asiakkaiden ostetuimpien ulkomaisten osakkeiden listalla helmi–maaliskuussa, Nordnetin talousasiantuntija Jasmin Hamid vahvistaa.   Uusi Nordnet Pulssi kokoaa neljä kertaa vuodessa sijoittajien tunnelmat. Ensimmäinen Nordnetin asiakkaille ja sijoittajille suoritettu kvartaalikysely paljastaa, että suomalaiset pitävät tällä hetkellä suurimpina sijoitustrendeinä puolustusteollisuutta, kryptovaluuttoja ja tekoälyä. Ylimääräisellä 1 000 eurolla he ostaisivat nyt mieluiten joko rahastoja tai Helsingin pörssin osakkeita. Suomalaiset luottavat nyt itseensä sijoittajina. Jopa 61 % vastaajista koki, että on luottavainen tai erittäin luottavainen kykyynsä valita sijoituksia tällä hetkellä. Yli 4 300 vastaajasta vain 2 % koki, ettei olisi kykyihinsä lainkaan luottavainen. Kuumimpina trendeinä avoimessa kysymyksessä sijoittajat nostavat esiin tekoälyn, kryptovaluutat...