SijoittajaNero

Eläketurvakeskuksen uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2024 lähes puolet 25–34-vuotiaista kertoi säästäneensä eläkeaikaa varten.  Kuva: Milka Alanen   Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt kaikenikäisillä, mutta erityisesti nuorilla aikuisilla. Eläketurvakeskuksen uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2024 lähes puolet 25–34-vuotiaista kertoi säästäneensä eläkeaikaa varten.   Vuonna 2019 vastaavassa kyselyssä alle 40 prosenttia nuorista aikuisista oli säästänyt eläkeaikaa ajatellen. Eläkesäästäminen on muita yleisempää korkeampituloisilla ja korkeammin koulutetuilla kaikissa ikäryhmissä.  Nuoret säästäjät epäilevät eläkkeiden riittävyyttä tulevaisuudessa  Eläkeaikaa varten säästäneet nuoret aikuiset suhtautuvat eläkejärjestelmän tulevaisuuteen kriittisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. He epäilevät muita useammin, pystytäänkö eläkkeitä maksamaan tulevaisuudessa ja takaavatko eläkkeet kohtuullisen toimeentulon. ...

Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa. Kuva: Katri Lehtola   Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan yleisimmin eläkeaikaa varten säästävät yrittäjät, keskimääräistä korkeampituloisemmat ja lähellä eläkeikää olevat suomalaiset. Erityisesti alle 30-vuotiaiden säästäminen on lisääntynyt verrattuna aiempiin vastaaviin kyselytutkimuksiin. Alle 30-vuotiaista 45 prosenttia vastasi säästävänsä eläkeikää varten vuonna 2024. Vuonna 2014 puolestaan neljännes alle kolmekymppisistä kertoi säästävänsä eläkeaikaa silmällä pitäen. – Nuorten säästämis- ja sijoitustietous on vahvistunut viime vuosina esimerkiksi somen tarjoami...

Viimeisen parin viikon aikana markkinoilla on nähty poikkeuksellisen isoja liikkeitä. Taantumapelko on lisääntynyt ja ohjauskorkojen laskuodotuksia on reivattu isommiksi. Geopoliittiset jännitteet ja aseellisten konfliktien mahdollinen laajentuminen lisäävät markkinoiden levottomuutta ja yhdessä kuluttajien luottamuksen heikkenemisen kanssa varjostavat maailmantalouden kasvunäkymiä. Konsensus odottaa kuitenkin edelleen maailmantalouden yltävän yli 3 prosentin kasvuun tänä vuonna ja Suomen talouden odotetaan pääsevän takaisin kasvu-uralle loppuvuodesta, arvioi Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula .  Kuva: Mikko Käkelä   Työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusten tuotto oli vuoden 2024 tammi–kesäkuussa 4,9 prosenttia ja vakavaraisuus vahvistui. Kustannustehokkuus parani edelleen vakuutusmaksutulon kasvaessa 2 prosenttia ja eläketurvan hoitokulujen laskiessa 6 prosenttia. Sijoitussalkun 4,9 prosentin sijoitustuoton ajurina toimi listatt...

Petri Grönroos suosittelee säästämisen aloittamista jo kolmekymppisille säännöllistä tuloa ansaitseville. Kuva: OmaSp   Kotitalouksien vilkkaimmat kulutusjuhlat ajoittuvat loma-aikojen ja juhlakausien ympärille. Tuolloin tehdään tyypillisesti isompia hankintoja, jotka maksetaan luotolla. Luottovelkaa lyhennetään tai se maksetaan kulutusjakson jälkeen pois, jolloin taloudessa saavutetaan hetkellinen tasapaino. Näin edetään kulutusjuhlasta toiseen. Käyttöluoton lisäksi moni kotitalous varautuu yllättäviin menoihin varapuskurilla turvatakseen kotitalouden heilahtelut esimerkiksi työttömyyden, lomautuksen, sairauden tai muun ennakoimattoman tilanteen osuessa kohdalleen. Talouden asiantuntijat suosittelevat varapuskuriksi vähintään kolmen kuukauden nettotulojen suuruista summaa, jolla selvitään yli kriittisen ajanjakson. Edellä mainitut ratkaisut tasapainottavat taloutta lyhyellä tähtäimellä, mutta viisas turvaa taloutensa paljon pidemmälle, ...

Suurten ikäluokkien siirtyessä ajasta iäisyyteen perinnönjakojen määrä kasvaa tulevina vuosina. Myös jaettava perintösumma kasvaa.   Suomalaisten saamat perinnöt jäävät useimmiten alle 20 000 euroon. Valtaosa suomalaisista on rakentanut oman taloutensa muun omaisuuden varaan ja siksi mahdollinen perintö menee useimmiten säästöön. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaron mukaan varallisuuden kasautuminen perintöjen kautta on mahdollista . Suurten ikäluokkien siirtyessä ajasta iäisyyteen perinnönjakojen määrä kasvaa tulevina vuosina. Myös jaettava perintösumma kasvaa. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro laskee, että seuraavan 23 vuoden kuluessa perinnönjaot kasvavat 20 prosenttia. Tämä nostaa myös kokonaisperintösummaa, mutta välttämättä se ei kasvata yksittäisen suomalaisen saamaa perintöä. Siihen vaikuttavat muun muassa perittävän varallisuuden reaalituottojen kehitys sekä sijoitus- ja perintösuunn...

Suomalaisen rahastosäästäjän profiili. Kuva: FA   Sukanvarteen, patjan alle vai säästöpossuun? Vaiko sittenkin rahastoon, osakkeisiin tai säästövakuutuksiin? Vaihtoehtoja on monia. Säästäminen voikin olla koko kansan harrastus, sillä lähes jokaisesta suomalaisesta on säästäjäksi, sijoittajaksi ja omistajaksi. Finanssiala ry (FA) aloittaa Kansankapitalismi – hyvän ja pahan päivän varalle -kampanjan, jossa se tekee loppuvuoden ajan erilaisia säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä sisältöjä. Yksilön säästäminen parantaa niin henkilökohtaista kuin yhteiskunnallista kantokykyä niin hyvänä kuin pahanakin päivänä. Kansalaisten mahdollisuuksia säästää ja sijoittaa on kannattavaa edistää. ”Haluamme kannustaa ihmisiä säästämään ja sijoittamaan, ja sitä kautta varautumaan tilanteisiin, joissa säästöistä on hyötyä – olivatpa ne hyviä tai pahoja tilanteita. Olennaista on se, että kotitalouksissa katsotaan eteenpäin ja suunnitellaan myös oman e...