Tekstit

Näytetään tunnisteella korko merkityt tekstit.

Valtio lainasi 4 mrd euroa 7 vuodeksi 2,751 % korolla

Kuva
Suomen 15.4.2032 erääntyvän valtionlainan sijoittajapohjan alueellinen jakauma.   Suomen valtio laski tänään liikkeeseen uuden neljän miljardin euron viitelainan, joka erääntyy maksettavaksi 15.4.2032. Lainan tarjouskirja sisälsi ostotarjouksia 160 sijoittajalta, ja kirjan koko kasvoi liikkeeseenlaskussa ennätyksellisesti yli 32 miljardiin euroon. Kysyntä kertoo sijoittajien vahvasta luottamuksesta Suomeen, arvioi apulaisjohtaja Jussi Tuulisaari .  "Sijoittajakysyntää tuki myös lainan onnistunut ajoitus, jossa kilpailevaa tarjontaa ei käytännössä ollut lainkaan. Tämä paransi lainan näkyvyyttä ja kysyntää sekä mahdollisti liikkeeseenlaskun nopean ja tehokkaan toteutuksen", Tuulisaari kertoo. "Markkina vaikutti kesätauon jälkeen suotuisalta, kun harvat kesäviikkojen liikkeeseenlaskuista ja Suomen oma huutokauppa elokuun alussa olivat vahvasti merkittyjä. Osasimme myös siksi odottaa hyvää kysyntää."  Ennätyksellinen t...

Ilmarisen sijoituksille 2,1 % tuotto tammi-kesäkuussa

Kuva
Geo- ja kauppapoliittisista jännitteistä huolimatta korko- ja osakemarkkinat tuottivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla pääosin hyvin ja osakemarkkinat toipuivat nopeasti huhtikuun alun kurssilaskusta. Yhdysvaltain fiskaali- ja kauppapolitiikkaan liittyvät epävarmuudet näkyivät voimakkaasti valuuttamarkkinoilla heikentäen USA:n dollaria ja sitä kautta dollarimääräisten sijoitusten tuottoa, Ilmarisen sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Mikko Mursula kuvailee.   Ilmarisen sijoitukset tuottivat vuoden 2025 tammi-kesäkuussa 2,1 prosenttia eli 1,3 miljardia euroa. Sijoitusvarat kasvoivat 64,0 miljardiin euroon ja vakavaraisuuspääoma 14,0 miljardiin euroon. Kustannustehokkuus näkyy asiakkaille edullisempina vakuutusmaksuina. – Sijoitusvaramme nousivat ennätystasolle 64 miljardiin euroon ja vakavaraisuutemme on vahvalla tasolla. Olemme parantaneet tehokkuuttamme pitkäjänteisesti. Kustannustehokkuutemme näkyy asiakkaillemme edullisempina ...

Uuden asuntolainan keskikorko aleni hieman

Kuva
Vertailussa mukana olevien pankkien marginaalit vaihtelivat nyt pankeittain 0,60 – 0,80 prosentin haarukassa.   Lainavertailu Etua.fi pyysi yhdeksältä pääkaupunkiseudulta toimivalta pankilta lainatarjouksen 150 000 euron esimerkkilainalle 20 vuoden laina-ajalla. Katso tuoreet luvut alta ja marginaalien kehitys osoitteesta: Asuntolainan marginaalit 2025 | Etua.fi   Lainatarjoukset on kysytty 1.7 yhdeksältä pääkaupunkiseudulla toimivalta talletuspankilta. Vertailupankkien keskimarginaali oli 0,65 prosenttia. Uuden asuntolainan keskimääräinen todellinen kokonaiskorko oli kesäkuun alussa 2,82 prosenttia ja heinäkuun alussa 2,79 prosenttia. Kolmen kuukauden euribor puhkaisi kahden prosentin rajan ja euriborit ovat nyt asettuneet normaaliin järjestykseen korkojakson mukaan. Vertailussa mukana olevien pankkien marginaalit vaihtelivat nyt pankeittain 0,60 – 0,80 prosentin haarukassa. Pankkien primekorot olivat heinäkuun alussa 1,50 – 3,00...

Suomalaisten kulutusluotot nousussa

Kuva
Suomalaisten kulutusluottokanta on kasvanut ennätyslukemiin, ja joulukuussa 2024 se oli jo 17,8 miljardia euroa.   Suomalaisten kulutusluottokanta on kasvanut ennätyslukemiin, ja joulukuussa 2024 se oli jo 17,8 miljardia euroa. Onko kulutusluottojen kasvu merkki talouden elpymisestä vai huolestuttava kehityssuunta?   Suomalaisten velkamäärä koostuu useista eri lainatyypeistä, joita ovat mm. ajoneuvolainat, joustoluotto , luottokortit ja erilaiset osamaksu- sekä mut pienemmissä erissä maksettavat rahoitusratkaisut. Ajoneuvolainat muodostavat kokonaisuudesta n. 26 % ja tämä määrä on ollut viime vuosina tasaisessa kasvussa. Autokaupan elpyminen ja laajemmat rahoitusmahdollisuudet ovat lisänneet erityisesti pidempien ja suurempien ajoneuvolainojen kysyntää. Myös luottokorttivelat ja joustoluotot ovat merkittävä osa kulutusluottokantaa ja luottokorttien suosio säilyy vahvana vuodesta toiseen, vaikka niiden korkotaso on usein korkeampi...

Joka kolmannella alle 1000 euroa säästössä

Kuva
Keskimäärin suomalaisen talletuksiin ja sijoituksiin on karttunut 30 500 euroa. Kolmasosalla summa on alle tuhat euroa. Kuva: Danske Bank   Suomalainen säästää ja sijoittaa kuukaudessa keskimäärin 170 euroa. Samaan aikaan joka kolmas suomalainen ei laita kuukaudessa euroakaan syrjään. Suosituin tapa säästää ja sijoittaa on siirtää automaattisesti tietty summa säästötilille tai esimerkiksi rahastoon. Näin toimii joka toinen (50 %) vastaajista, jotka säästävät tai sijoittavat. Joka neljäs (26 %) laittaa rahaa säästöihin tai sijoituksiin muutamia kertoja vuodessa. Danske Bank suosittelee säästämään ja sijoittamaan nettotuloista noin kymmenen prosenttia. Suomalaiselle mediaanipalkkaiselle se tarkoittaa noin 250 euroa kuukaudessa. ”Säästäminen ja sijoittaminen kannattaa budjetoida samalla tavalla kuin muutkin kulut. Moni laittaa säästöön ja sijoituksiin heti palkan tultua tilille eikä aprikoi kuun lopussa, liikenisikö tässä kuussa jotai...

Tulojen ja menojen sovittaminen yhä vaikeampaa

Kuva
”Vahva asuntolainojen vaihtuvakorkoisuus on epäilemättä osaltaan heikentänyt Suomen tulosta etenkin verrattuna Tanskaan. Tulojen ja menojen yhteensovittaminen vaatii talouden pitkäjänteistä suunnittelua. Se ei ole helppoa, jos asumismenot voivat vaihdella jopa kolmen kuukauden välein”, sanoo Jens Wiklund , Danske Bank Suomen maajohtaja.     Tulojen ja menojen yhteensovittaminen vaikeutuu vuosi vuodelta. Danske Bankin pääekonomistilla Pasi Kuoppamäellä on kuitenkin suomalaisille toivoa, sillä tänä vuonna palkkojen ennustetaan kasvavan inflaatiota nopeammin.   Yhä harvempi suomalainen kokee tulojen ja menojen yhteensovittamisen helpoksi, käy ilmi Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2024 -tutkimuksesta.   Huhtikuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 32 prosenttia suomalaisista kokee, että tulojen ja menojen yhteensovittaminen on vaikeaa tai erittäin vaikeaa. Osuus on ennallaan viime vuodesta, mutta tulojen ja meno...