Pääomatuloverokilpailu kiihtynyt Euroopassa -raportti

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finérin ja Niko Pankan kirjoittama tutkimusraportti osoittaa, miten muissa maissa käyttöön otetut veroedut vaikuttavat suomalaisten yksityishenkilöiden verovälttelyyn. Kuva: Anna Kuokkanen ja SAK

 

Kalevi Sorsa -säätiön julkaisema tutkimusraportti tarkastelee pääomatulojen verotusta 15 Euroopan maassa. Useimmissa niistä on käytössä varakkaille suunnattuja veroetuja. Lisäksi viime vuosina yhä useammat maat ovat räätälöineet verohelpotuksia erityisesti ulkomailta muuttaville. Suomi on erityisen herkkä näiden verohelpotuksien aiheuttamille veromenetyksille. Raportti esittää verovälttelyn pysäyttämiseksi pääomatulojen minimiveroa EU:ssa.

 

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finérin ja Niko Pankan kirjoittamassa tutkimusraportissa tarkastellaan pääomatuloverotuksen nykytilaa tutkimusten ja tilastojen valossa. Tarkemmin käsitellään pääomatulojen verotusta 15 Euroopan maassa, joihin kuuluvat neljän Pohjoismaan lisäksi suurimmat EU-maat sekä tunnettuja verokeitaita. 

– Pääomatulojen verovälttely on kiihtynyt. Viime vuosikymmenen aikana yhä useammat Euroopan maat ovat räätälöineet varakkaille yksityishenkilöille verohelpotuksia. Esimerkiksi Espanjaan muuttaneilla on ollut vuodesta 2023 alkaen mahdollista nostaa muualla kertyneet pääomatulonsa verovapaasti, Finér sanoo. 

Ulkomailta muuttaville suunnattuja verohelpotuksia on viime vuosikymmenen aikana otettu käyttöön Espanjan ohella myös Italiassa ja Maltalla. Niissä varakas maahanmuuttaja voi välttää pääomatuloveroja maksamalla könttäsumman tai tekemällä maahan sijoituksen.  

– Esimerkiksi Malta tarjoaa varakkaille ulkomaalaisille mahdollisuuden ”ostaa” verokansalaisuuden tekemällä sinne 275 000 euron kiinteistösijoitukseen. Sen avulla voi nostaa pääomatuloja 15 prosentin tasaverolla. Italiassa rikas muuttaja voi välttää isotkin verot maksamalla 100 000 euron vuosittaisen könttäsumman, Finér kuvaa verokilpailua. 

Raportin 15 maasta 11:ssa on otettu käyttöön erityisiä verohelpotuksia sijoitustuotoille. Sveitsiin muuttamalla on voinut välttää veroja jo pitkään. Sveitsissä ja Belgiassa iso osa arvopapereiden myyntivoitoista on verovapaita. Muiden maiden kansalaisten on mahdollista hyödyntää näitä verovapauksia erilaisilla järjestelyillä, kuten muuntamalla veronalaisia osinkotuloja verovapaiksi myynvoitoiksi.  

– Suomi nousee raportissa esiin maana, joka on erityisen herkkä muiden maiden verohelpotusten aiheuttamille veromenetyksille. Täällä kertyneitä pääomatuloja voi nostaa matalan veron maissa muun muassa vakuutuskuorten ja holding-yhtiöiden avulla. Voidaan sanoa, että veronmaksusta on tehty ainakin osin vapaaehtoista rikkaimmille suomalaisille, Finér summaa. 

Toisin kuin useimmissa raportin maissa, Suomessa ei estetä rajat ylittävää verovälttelyä arvonnousuverolla. Lisäksi Suomella on useiden maiden kanssa kahdenvälisistä suosituksista poikkeavia kahdenvälisiä verosopimuksia, jotka helpottavat verovälttelyä. Tällaisia sopimuksia on esimerkiksi Arabiemiraattien, Iso-Britannian ja Sveitsin kanssa. Myös Suomen listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennus nousee esiin ainutlaatuisena poikkeuksena, jollaista ei muualla Euroopassa ole. 

 

Raportti suosittaa minimipääomatuloveron käyttöönottoa EU:ssa 

Samanlaisiin ongelmiin on puututtu yhteisöverotuksessa muun muassa suuryritysten 15 prosentin vähimmäisverolla. Se tuli voimaan EU-maissa viime vuonna ja globaalisti minimiveroon on sitoutunut jo yli 140 maata. Raportti osoittaa, että verokilpailu on siirtymässä yksityishenkilöiden pääomatuloverotukseen, jossa kansainvälinen yhteistyö on jäänyt jälkeen. 

– Perusongelma on, että verolait ovat kansallisia, mutta pääomat liikkuvat rajojen yli sinne, missä vero on matalin. Porsaanreiät pitäisi tukkia sääntelyllä ja valvonnalla. EU:ssa tulisi ottaa käyttöön minimivero ainakin isoille pääomatuloille, Finér ehdottaa. 

Raportin suosituksilla vastattaisiin myös varallisuuden keskittymisen aiheuttamiin ongelmiin. Sen ovat nostaneet viime aikoina esiin muun muassa talousnobelisti Daron Acemoglu ja väistynyt Yhdysvaltain presidentti Joe Biden. Tällä hetkellä kaikkein rikkaimmat maksavat sekä Suomessa että useimmissa Euroopan maissa tuloihinsa suhteutettuna vähemmän veroa kuin keskituloiset palkansaajat. 

– Minimipääomatulovero voisi koskea myös amerikkalaisia sijoittajia, jotka saavat osinkoja EU-maista. Sitä voitaisiin täydentää superrikkaiden vähimmäisverolla, josta on keskustelu viime aikoina YK:ssa ja suurten G20-maiden kokouksessa. On kestämätöntä, että rikkaimmat maksavat veroja vähemmän kuin muut, Finér toteaa.  

Julkaisu Tackling tax avoidance – reforming capital income taxation in the EU on toteutettu yhteistyössä Kalevi Sorsa -säätiön ja brysseliläisen ajatushautomo Foundation for European Progressive Studiesin kanssa. Hankkeeseen on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä, Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä sekä Euroopan parlamentilta.  

Raportin kirjoittajista Lauri Finér on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, joka on työskennellyt verotuksen parissa yli 15 vuotta niin tutkijana, virkamiehenä kuin veropoliittisena asiantuntijana. Niko Pankka työskentelee SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkönä ja on toiminut verotuksen parissa sekä väitöskirjatutkijana että veroasiantuntijana. 

 

Lähde: Kalevi Sorsa -säätiö 4.2.2025