Kulta voi olla nyt hyvä sijoituskohde

Maailmanlaajuisesti pörssinoteerattuihin arvometallikaivoksiin sijoittavan Evli Silver and Gold -rahaston* salkunhoitaja Petter Langenskiöld uskoo, että kullan ja hopean hinnat tulevat tulevaisuudessa olemaan selvästi korkeammalla kuin mitä ne ovat tällä hetkellä. Kuva: Evli

 

Kullan sijoituskysyntä on ollut viime ajat vahvaa ja kullan nimellinen hinta on tänä vuonna saavuttanut uuden huipputason. Maailmanlaajuisesti pörssinoteerattuihin arvometallikaivoksiin sijoittavan Evli Silver and Gold -rahaston* salkunhoitaja Petter Langenskiöld uskoo, että kullan ja hopean hinnat ovat tulevaisuudessa selvästi korkeammalla kuin mitä ne ovat tällä hetkellä. Taustalla on kehitys, joka alkoi 15 vuotta sitten.

Langenskiöld näkee kullan arvon sijoituskohteena kasvavan, koska länsimaiset pankit tekivät vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa päätöksen, jonka purkaminen on nyt hyvin hankalaa.

”Osana finanssikriisin torjuntapatteristoa keskuspankit ryhtyivät vuodesta 2009 lähtien kiertämään systeemin ”pyhää kieltoa” olla rahoittamatta omia valtioitaan ja turvautuivat massiivisella rahaelvytyksellä täysin poikkeukselliseen toimenpiteeseen. Siitä hetkestä asti keskuspankkien harjoittaman omien valtioidensa epäsuoran rahoittamisen seurauksena länsivaltiot ovat tällä hetkellä oman valtionsa velkakannan suurimmat omistajat sekä rahoittajat. Koska valtiot omistavat keskuspankkinsa, ne ovat siis velkaa itselleen, mikä ei tietenkään ole mahdollista. Toiminta oli aluksi tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta kaikesta huolimatta se jatkuu edelleen. Koska tämä tilanne tullee osoittautumaan hyvin hankalaksi purkaa, kultasijoitus voi olla paikallaan”, salkunhoitaja analysoi.

Langenskiöld näkee kehityksen seurauksena sen, että kullan hinta tulee tulevaisuudessa nousemaan. Hänen mukaansa kullan dollarihintaan vaikuttavat asiat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: varsinainen asia ja muut.

”Varsinaisena asiana näen esimerkiksi tilanteen, jossa länsivaltioiden ylivelkaantuminen ei enää oikeastaan mahdollista itsenäisen rahapolitiikan harjoittamista. Pelkistäen voisi sanoa, että kultamarkkina on alkanut epäilemään, että korkoja ei ehkä enää voida nostaa ja suppean rahan määrää ei enää supistaa – tämä siis riippumatta siitä, mitä inflaatiolle tapahtuu tai on tapahtumatta.”

Muina hintaan vaikuttavina tekijöinä hän nostaa esimerkiksi Venäjän valuuttavarannon osittaisen jäädyttämisen aiheuttamat seuraukset muiden maiden käyttäytymisessä sekä Kiinan toimet.

”Venäjän tilanteen myötä kullan osuutta on lisätty eri maiden valuuttavarannoissa ja eri maiden ulkomailla säilytettäviä kultaharkkoja on pyydetty kotiutettaviksi. ”Muun maailman” suurimpana toimijana Kiinan tekemiset ovat kuitenkin ykkössijalla. Niin sanotusti kultapiireissä on vallalla melko laajalle levinnyt käsitys siitä, että Kiinan valtion todellinen kultaomistus on virallisesti ilmoitettuja määriä suurempi. Kiina on joka tapauksessa ostanut melko paljon kultaa viime aikoina. Kiinan sanotaan myös varastoineen muita metalleja, kuten kuparia. En uskalla arvioida mitä Kiina mahdollisesti suunnittelee tai ajattelee”, Langenskiöld toteaa.

Pitääkö jokaisella olla kultaa salkussa?

Miten kultaan sitten kannattaa nyt lähteä sijoittamaan?

”Itse olen suosinut sellaista lähestymistapaa, että varataan jokin pienempi osa salkusta kultasijoituksiin ja että tämä osa koostuu sekä kullasta että kultakaivoksista. Samalla on tärkeää muistaa, ettei kannata unohtaa hopeaa ja platinaryhmän metalleja. Ja tietenkin kaikissa sijoituksissa pitää olla varovainen, käyttää harkintaa ja muistaa hajauttaa. Tämä koskee myös kultaa ja aivan erityisesti kultakaivossijoittamista”, Langenskiöld ohjeistaa.

Salkunhoitajan mielestä kultaharkko voidaan rinnastaa valuuttatalletukseen sillä erolla, että sen edellytykset säilyttää ostovoimansa on paljon parempi.

”Annan esimerkin: Suomen markalla oli aina 1970-luvun alkuun asti niin kutsuttu perusarvo, jonka mukaan osana silloista Bretton Woods -valuuttajärjestelmää yhden markan arvo oli 0,211 kultagrammaa. Jos sinulla tuolloin olisi ollut 1 000 nykyistä euroa seteleinä, olisi näiden nimellinen arvo tänään edelleen tuo sama 1 000 euroa kun taas 1 000 euron oikeuttaman silloisen ’perusarvon’ mukainen kultamäärän vastaava arvo olisi tänään noin 88 000 euroa”, Langenskiöld havainnollistaa.

*Evli Silver and Gold on perustettu tammikuussa 2016 ja se on ainoa suomalainen osakerahasto, joka sijoittaa maailmanlaajuisesti pörssinoteerattuihin arvometallikaivoksiin. Rahasto on kansainvälisessä tuottovertailussa huippumenestynyt arvometallikaivosrahasto.

Lähde: Evli 7.6.2024

Ilkka J. Virtanen

Senior Advisor at Dilia Legal

Kirjoittaja on kokenut taloustoimittaja ja pörssikommentaattori.