Koronlaskuissa voi muhia iloinen yllätys -Sp-Rahastoyhtiö

EKP on Sp-Rahastoyhtiön arvion mukaan ollut ylivarovainen rahapolitiikan kevennyksen aloittamisen kanssa ja on ylireagoinut inflaation pelossa. Näin ollen se joutunee laskemaan korkoja enemmän mikä olisi ollut tarpeen, jos olisi toimittu hyvissä ajoin. 

 

Koronlaskuja on odotettu suurimmilta keskuspankeilta jo jonkin aikaa. Laskeva inflaatio vaikuttaa korkosyklin kääntymiseen, mikä osaltaan auttaa talouskasvua ja tukee yritysten tulevaisuuden näkymiä. Korot saattavatkin Säästöpankkiryhmän näkemyksen mukaan laskea odotuksia enemmän – jopa 1–2 % välille. 

Markkinoilla on odotettu koronlaskuja suurimmilta keskuspankeilta jo useiden kuukausien ajan, mutta laskujen alkua on onnistuttu siirtämään kauemmas tulevaisuuteen ilman suurempaa vahinkoa markkinoilla. Euroopankeskuspankin (EKP) tuoreet maaliskuun ennusteet inflaatiosta kertovat sen olevan tavoitteessaan keskipitkällä aikavälillä. Näin ollen koronlaskujen odotetaan alkavat viimeistään kesällä. EKP on Sp-Rahastoyhtiön arvion mukaan ollut ylivarovainen rahapolitiikan kevennyksen aloittamisen kanssa ja on ylireagoinut inflaation pelossa. Näin ollen se joutunee laskemaan korkoja enemmän mikä olisi ollut tarpeen, jos olisi toimittu hyvissä ajoin. 

“Sijoittajat pitävät korkojen laskua pitkälti varmana asiana. Tämä osaltaan auttaa talouskasvua ja tukee yritysten tulevaisuudennäkymiä. Vuosi 2024 on vielä varsin nuori ja tulee tarjoamaan monia yllätyksiä. Yksi näistä voi hyvinkin olla meidän näkemyksemme mukainen tapahtuma siitä, että korot tulevat laskemaan merkittävästi yleisiä odotuksia alemmalle tasolle”, arvioi Sp-Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Petteri Vaarnanen. 

Markkinaodotuksia suuremmat koronlaskut olisivat mieluinen asia niin korko- kuin osakesijoittajillekin. Pitkät korot laskivat viime vuoden lopulla voimakkaasti Yhdysvaltojen inflaatiokehityksen käynnistämänä. Se osoittautui ylilyönniksi ja pitkät korot nousivatkin käytännössä tammi-helmikuun ajan. Sp-Rahastoyhtiö arvioi pitkien korkojen tuottopotentiaalin näyttävän jälleen houkuttelevalta. 

”Mikäli EKP joutuu odotustemme mukaisesti keventämään rahapolitiikkaa markkinaodotuksia enemmän, esimerkiksi 1–2 % välille, on Saksan 10 vuoden korolla varaa laskea kirjoitushetken 2,27 % tasolta jopa yhden prosenttiyksikön verran, 1,3 % tasolle. Tämä pitkien korkojen lasku tarkoittaisi sijoittajalle noin 7–10 % toteutunutta tuottoa”, kertoo Vaarnanen. 

Osakkeiden historiallisen voimakas nousu 

Osakekurssien nousu viimeisen puolen vuoden aikana on ollut poikkeuksellisen vahvaa.  Edeltävien neljän kuukauden aikana S&P 500 -osakeindeksi on noussut noin 22 %. Viimeisen 50 vuoden aikana vastaavaa kurssinousua on edeltänyt aina taantuma tai lama. Tämän vuoden lisäksi historiassa on toinen poikkeus, jolloin osakemarkkinat nousivat näin nopeasti ilman, että kyseessä oli taantumasta toipuminen. Se oli vuosituhannen alussa nähty teknologiasektorin huima nousu, josta käytetään myös nimitystä teknokupla. Tällä kertaa taustalla on sijoittajien mielenkiinto tekoälyn mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja nousun taustalla on jälleen teknologiasektori.

Tuloskasvu ja sitä kautta osakekurssien nousu tarvitsisi vetoapua talouskasvusta. Talouskasvu ei ole välttämättömyys tai tae sijoitustoiminnan hyville tuotoille, mutta se luo kuitenkin hyvän alustan yritysten ja osakemarkkinoiden kasvulle. Vaisussa taloustilanteessa yksittäisten sijoituspoimintojen merkitys korostuu. Talouskasvu ja sijoitustuotot eivät kuitenkaan aina korreloi keskenään. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Kiina, jossa maan nimellinen BKT on 12-kertaistunut vuodesta 2000, mutta osakekurssit ovat vain 1,5-kertaistuneet.

“Pitkällä aikavälillä suhtaudumme myönteisesti kehittyvien markkinoiden kehitykseen. Siellä talouskasvun odotetaan olevaan länsimaita kovempaa työikäisen väestön ja tuottavuusinvestointien kasvaessa. Vihreä siirtymä on myös monelle hyödyketuottajamaalle iso mahdollisuus. Sp-Rahastoyhtiön osaketiimin mukaan tuottopotentiaali kehittyvillä markkinoilla on yksi markkinoiden suurimmista”, summaa Vaarnanen. 

Lähde: Säästöpankkiryhmä 22.3.2024

Ilkka J. Virtanen