Joka neljäs huolissaan rahojen riittävyydestä

Epävarma taloustilanne ei ole vähentänyt ihmisten säästämisaikeita viime vuoteen verrattuna, mutta omasta rahatilanteesta huolestuneiden osuus on hieman kasvanut, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen. 

 

Säästöpankkiryhmän vuosittain toteutettava Säästämisbarometri osoittaa, että suomalaisille taloudellinen hyvinvointi muodostuu arkisista asioista, kuten siitä, että raha riittää perustarpeisiin tai ettei tarvitse murehtia rahojen riittävyyttä. Epävarma taloustilanne ei ole vähentänyt ihmisten säästämisaikeita viime vuoteen verrattuna, mutta omasta rahatilanteesta huolestuneiden osuus on hieman kasvanut. 

Säästöpankkiryhmä selvittää vuosittain suomalaisten asenteita säästämiseen ja suhtautumista omaan talouteensa. Vuoden 2023 Säästämisbarometrista selviää, että monille suomalaisista taloudellinen hyvinvointi merkitsee arjessa pärjäämistä. Säästämisbarometrin mukaan suomalainen säästää yleisimmin pahan päivän varalle (65 %), eläkepäiviä varten (31 %) tai lomamatkaa varten (30 %).  

”Tämä myös vahvistaa tutkimuksen tulosta siitä, että taloudellinen hyvinvointi merkitsee monille perustarpeista selviämistä niin, ettei senttejä tarvitse laskea. Kysyimme nyt ensimmäistä kertaa avoimella kysymyksellä, mitä taloudellinen hyvinvointi ihmisille merkitsee. Minua yllätti se, kuinka vahvasti vastauksissa painottui turvallisuus ja perustarpeiden tyydyttäminen, jopa vaatimattomuus. Suuria unelmia rikastumisesta tai leveästä elämäntyylistä ei kovinkaan monella tuntunut olevan”, toteaa Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen. 

Ilahduttavaa on, että säästämistä tai sijoittamista pitää erittäin tai melko tärkeänä 83 % vastaajista. Vain harva (3 %) ei pidä säästämistä lainkaan tärkeänä. 58 prosentilla vastaajista jää rahaa myös säästöön tuloista, eikä tilanne ole muuttunut viime vuodesta. Kuitenkin 25 % vastaajista oli huolissaan rahojen riittävyydestä, mikä oli hieman suurempi osuus kuin viime vuonna (23 % vuonna 2022).  Joissakin vastauksissa nousi esille se, että taloudellinen hyvinvointi ei toteudu omalla kohdalla, vaan se on haave, jonka toteutumista toivotaan ja sen saavuttaminen mahdollistaisi hyvän arjen. Muutamat vastaajat kertoivat myös haaveistaan voida auttaa läheisiään tai lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen. 

 

Koettu taloudellinen ahdinko jatkoi nousuaan 

 

Säästämisbarometrin kysymyksistä koostetaan myös ns. taloudellisen ahdingon indeksi. Siinä huomioidaan eurojen lisäksi myös oman talouden psykologista puolta. Jo viime vuonna koettu taloudellinen ahdinko nousi ja tämä kehityskulku jatkui vuonna 2023. Naiset kokevat miehiä enemmän taloudellista ahdinkoa. Ikäryhmistä keski-ikäiset 45–54-vuotiaat kokevat eniten ahdinkoa. 

”Pienituloiset kokevat ahdinkoa hyvätuloisia enemmän. Viime vuonna ahdinko nousi kuitenkin eniten hyvätuloisilla heijastellen sitä, että hintojen ja korkojen noustessa yllättäen, moni hyvätuloinen joutui ehkä ensimmäisen kerran pitkään aikaan miettimään rahojensa riittävyyttä. Tänä vuonna nousua oli eniten pienituloisissa. Tämä kertonee siitä, että pienituloisilla sinnittely on jatkunut, kun talouden puskurit ja joustot ovat yleensä hyvätuloisempia pienemmät”, kertoo Mikkonen. 

Tunne taloudellisesta asemasta vaikuttaa sijoitusten suuruuteen 

Säästämiseen tai sijoittamiseen käytetty rahasumma kuukaudessa ei ole pelkästään riippuvainen tuloista. Taustalla vaikuttaa se, kuinka pitkällä aikajänteellä omaa talouttaan suunnittelee ja toisaalta myös tunne siitä, pystyykö vaikuttamaan omaan taloudelliseen asemaansa. Omilla vaikutusmahdollisuuksilla havaittiin korrelaatio myös onnellisuuden kokemukseen. Joka kuudes vastaajista ei säästä lainkaan ja viidennes vastaajista ei varsinaisesti säästä, mutta ei myöskään kuluta kaikkea. Pidemmällä (yli 2 vuoden) aikajänteellä talouttaan ja raha-asioitaan suunnittelevat laittavat säästöihin ja sijoituksiin enemmän rahaa lyhyellä jänteellä suunnitteleviin verrattuna kaikilla tulotasoilla.  

Kuitenkin vain 17 % vastaajista suunnittelee talouttaan yli kahden vuoden tähtäimellä. Peräti 19 % vastasi suunnittelevansa talouttaan korkeintaan yhden kuukauden päähän, kun vielä viime vuonna osuus oli 15 %. 

”Inflaatio ja korkotason muutokset kuluneen vuoden aikana voivat näkyä tuloksissa siinä, että ihmisten on aiempaa vaikeampi ennakoida menojaan ja oman talouden suunnittelun aikajänne voi siksi osalla olla aiempaa lyhyempi. Positiivista on, että epävarma taloustilanne ei ole vähentänyt ihmisten säästämisaikeita, sillä edelleen yli neljännes vastaajista aikoo aloittaa tai lisätä säästämistä tai sijoittamista seuraavan vuoden aikana”, Mikkonen arvioi. 
 

Säästämisbarometri 2023 toteutettiin syyskuussa. Kyselyyn vastasi 1375 vastaajaa, jotka olivat iältään 18–69-vuotiaita. Vastaajista naisia oli 49 % ja miehiä 51 %. 

 

Lähde: Säästöpankkiryhmä 24.10.2023