Inflaatio huolettaa sijoittajaa

Hintojen raju nousu pohdituttaa myös monia sijoittajia. LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä 32 prosenttia vastanneista sanoi tehneensä tai harkinneensa tehdä muutoksia sijoituksiinsa inflaation kiihtymisen vuoksi. Enemmistö eli 61 prosenttia kyselyn sijoittajista ei ole ryhtynyt muutoksiin pelkästään inflaation vuoksi. Seitsemän prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

 

Hurjasti kohonneet kuluttajahinnat on vauhdittanut etenkin käyttelytileillä rahojaan makuuttavien säästäjien halukkuutta toimia. LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo pandemian aikana kerrytettyjen säästöjen ostovoiman sulaneen lähes kokonaan.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 7,1 prosenttia Suomessa. Vastaavia hintojen nousuja nähtiin viimeksi 1980-luvun alkuvuosina.

Hintojen raju nousu pohdituttaa myös monia sijoittajia. LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä 32 prosenttia vastanneista sanoi tehneensä tai harkinneensa tehdä muutoksia sijoituksiinsa inflaation kiihtymisen vuoksi. Enemmistö eli 61 prosenttia kyselyn sijoittajista ei ole ryhtynyt muutoksiin pelkästään inflaation vuoksi. Seitsemän prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

-Viime vuosi oli hyvin poikkeuksellinen sodan, inflaation ja rahapolitiikan nopean kiristämisen vuoksi. Sekä osake- että korkosijoitukset tuottivat reaalisesti noin -20 prosenttia. Osakemarkkinoille tämä on kriisiolosuhteissa hyvin tavallista heiluntaa, mutta korkomarkkinoilla koettiin historiallisen heikkoja tuottoja. Tämä vuosi on toisaalta lähtenyt hyvin eri merkeissä liikkeelle. Ajan kanssa reaalituotot tasoittuvat ja muuttuvat ostovoimaa parantaviksi, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Toimintakirjo on laaja – eniten toimijoita käyttelytilisäästäjissä

 

Kohonnut inflaatio mietityttää erityisesti käyttelytileillä rahojaan makuuttavia säästäjiä. Vaikka tilisäästäjäkin jo pientä korvausta tilisäästöistään saa, korvaus ei mitenkään korvaa inflaation aiheuttamaa rahan ostovoiman heikennystä.

LähiTapiolan kyselyssä käyttelytililtään siirtoja tuottavampiin sijoituskohteisiin oli tehnyt tai oli pohtinut tekevänsä 25 prosenttia vastanneista. Nuoret, 15-24 –vuotiaat vastaajat ja vanhemmat, yli 55 –vuotiaat vastaajat olivat innokkaampia etsimään rahoilleen käyttelytiliä tuottavampia sijoituskohteita.

-Riskinlisääjät ovat lähteneet tai harkinneet lähteä liikkeelle kaksijakoisesti, joko isojen mahdollisuuksien osakemarkkinoihin tai täysin nimellisarvoltaan vakaisiin määräaikaistalletuksiin. Korkeammat korot houkuttelevat myös korkorahastoihin.

Tilisäästäminen on kuitenkin monen säästäjän ajatuksissa. Siksi pitkäaikaistilit ovat nousseet monen säästäjän harkintalistalle tai he ovat avanneet tilejä, kun pitkäaikaistilien korkotarjoukset ovat kohonneet.

Tunnetut sijoituskohteet, kuten osakkeet tai korot houkuttelevat noin joka kuudetta ja joka kymmenettä vastaajaa. Sen sijaan kiinteistöt, kulta tai kryptovaluutat ovat vain harvan säästäjän mielissä.

Hintojen nousu ajaa monet ahdinkoon

Monelle sijoittajalle voimakas inflaatio ei tarkoita vain uusien sijoituskohteiden etsintää, vaan monelle merkitsee muutoksia arjen talouteensa. Kyselyssä joka kuudes sanoi harkinneensa tai tehneensä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä. Heidän ajatuksenaan on hillitä nousevia korkomenojaan.

Toisille voimakas inflaatio on merkinnyt jo säästöihin turvautumista. Kysellyssä hieman useampi kuin joka kuudes muutoksia pohtiva sijoittaja sanoi joutuneensa käyttämään sijoituksiaan arkimenoihin, sillä enää säästöön ei jää mitään.

-Koronasäästöt ovat olleet nimellisestikin puoli vuotta laskusuunnassa, mutta inflaation huomioiden niiden ostovoima lienee talven taituttua sulanut käytännössä kokonaan. Kyselyssä 18 prosenttia sanoi joutuneensa käyttämään säästöjään arjen kuluihin. Lisäksi 17 prosenttia sanoo, että kaikki menee, mikä tulee. Tänä vuonna inflaatio helpottaa 4-5 prosentin haarukkaan, mikä mahdollistanee näiden reilun kolmasosan suomalaisten säästämisen jatkamisen, puskurien palauttamisen tai aloittamisen.

LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar Public. Kyselyyn vastasi 6.-16.1.2023 yhteensä 1 043 suomalaista, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Teksti ja kuvat: LähiTapiola 10.2.2023