Lapselle säästettäessä rahasto tuottoisampi kuin tilisäästö
Korkoa korolle –efekti toimii pitkillä säästöajoilla hyvin ja kasvattaa säästettyä pottia huolimatta siitä, että rahaston tuotto heiluu selvästi enemmän kuin tilillä. |
Enemmistö lapsiperheistä kertoo säästävänsä lapselleen tai lapsilleen, ilmenee LähiTapiolan kyselystä. Tilisäästäminen on edelleen ykkössäästökohde, mutta tilien suosio hiipuu. 18 vuoden aikana tilisäästäjä on hävinnyt yllättävän paljon perusrahastosäästäjälle.
Lapsiperheet säästävät lapsilleen innokkaasti. LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus -kyselyssä yhden ja kahden lapsen perheistä yli puolet kertoi säästävänsä jälkikasvulleen. Sen sijaan isovanhemmista säästäjiä on selvästi vähemmän.
Monille kotitalouksille rankat koronavuodet eivät näytä vaikuttaneen lapselle säästämiseen. Jako lapselle säästäjien ja ei-säästäjien välillä on pysynyt lähes ennallaan LähiTapiolan koronavuosien ja sitä ennen tehtyihin kyselyihin verrattuna.
-Korona-aikana useille kertyi säästöjä, kun kuluttaminen oli rajoitettua. Niille, joille talous muuttui tiukemmaksi, eivät ehkä halunneet ensimmäiseksi tinkiä lapsille korvamerkityistä rahoista, vaan hakivat joustoja muualta. Nykyinen inflaatioaika tuo useammille perheille mietinnän, että riittääkö rahat ja mistä voisi esimerkiksi talven sähkölaskuihin saada lisärahoja. Varmasti pohditaan myös säästämisen vähentämistä tai keskeyttämistä väliaikaisesti, ja asuntosäästäjät voivat pohtia lyhennysvapaita. Oleellista on kuitenkin palata säännölliseen ja pitkäjänteiseen säästämiseen mahdollisimman pian, kun vain taas kykenee, niin herkulliset ostopaikat eivät mene täysin ohi suun, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo yhtiön tiedotteessa 7.10.2022.
Edelleen innokkaimmin lapsilleen säästävät ne, joilla tuloja on eniten ja jotka tulevat erinomaisesti toimeen. Kaikki lapsilleen tai lapsenlapsilleen säästäjät huomioiden keskimääräinen säästösumma on 118 euroa kuukaudessa. Summa on laskenut parisen kymppiä viime vuoden alussa tehtyyn kyselyyn verrattuna. Lue lisää täältä.
Pitkällä aikavälillä tilisäästö häviää rahastolle selvästi
Lapsiperheissä lapselle aletaan säästää useinmiten lapsen syntymän jälkeen. Vain harva ennakoi säästötoimia ennen lapsen syntymistä. Harvinaista on myös, että säästäminen aloitettaisiin lapsen varttuessa kouluikäiseksi tai lapsen mennessä koulutielle.
Yhä edelleen suosituinta on avata lapselle tili, jolle säästetään. Tilisäästäminen on säästökohteiden selvä ykkönen, mutta sen suosio on alkanut hiipua. Sijoittamisen suosion kasvu näkyy myös jälkikasvulle säästämisessä: yhä usemmin säästökohteiksi valikoituvat erilaiset säästötuotteet ja suorat osakkeet joko säästötilien kautta tai arvo-osuustilille suoraan.
-Lapsille säästettäessä sijoitusaika on niin pitkä, että hallittu riskinotto kannattaa ehdottomasti, koska aika ehtii tasaamaan markkinoiden arvaamattomat huiput ja tuskastuttavat laaksot. Hallittu riski syntyy vaivattomimmin valmiiksi useisiin sijoituskohteisiin hajautetulla rahastolla ja säännöllisellä kuukausisäästämisellä, joka lisää vielä ajallisen hajauttaminen hyödyt, Nummiaro sanoo.
Tilisäästäminen on turvallisin pääoman menettämisen pelossa ehdottomasti turvallisin vaihtoehto, mutta tuottoisin se valitettavasti ei ole.
Laskimme, miten 18 viime vuoden aikana sadan euron kuukausittainen säästösumma olisi kehittynyt rahastossa ja tilillä. Rahastona on käytetty LähiTapiolan korkoihin ja osakkeisiin sijoittavaa yhdistelmärahastoa Maailma 50.
Kun säästöaika on pitkä lähes olematonta tuottoa tarjoava tili häviää yllättävän paljon selvästi suurempaa tuottoa tarjonneelle yhdistelmärahastolle. Molemmissa tapauksissa 18 vuoden aikana pääomaa on säästetty yhteensä 21 600 euroa, mutta tilillä säästösumma on kasvanut vain runsaat 400 euroa. Sen sijaan yhdistelmärahastossa säästöpotti ylittää 33 000. Eroa tilisäästöjen ja rahastosäästöjen välillä on yli 11 000 euroa.
Korkoa korolle –efekti toimii pitkillä säästöajoilla hyvin ja kasvattaa säästettyä pottia huolimatta siitä, että rahaston tuotto heiluu selvästi enemmän kuin tilillä.
LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 5.-10.3.2022 yhteensä 1 063 suomalaista, jotka olivat iältään 15-79 –vuotiaita. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Teksti ja kuvat: LähiTapiola
Kommentit
Lähetä kommentti