SijoittajaNero

LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro laski, kuinka paljon osakesäästäjä olisi menettänyt tuottoa, jos häneltä olisi jäänyt väliin vuoden parhaimmat tuottopäivät 32 viime vuoden aikana. Parhaimman tuottopäivän menetys on yllättävän suuri.   Milloin on otollisin hetki ostaa tai myydä osakkeita? Vastausta on lähes mahdotonta antaa, sillä tuskin kukaan tietää kysymykseen oikeaa vastausta. Kurssiheiluntaa pelkäävälle ja sitä otollisinta markkinoille paluuta odottavalle pitkäaikaissäästäjälle hätiköinti voi osoittautua kalliiksi. LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro laski, kuinka paljon osakesäästäjä olisi menettänyt tuottoa, jos häneltä olisi jäänyt väliin vuoden parhaimmat tuottopäivät 32 viime vuoden aikana. Parhaimman tuottopäivän menetys on yllättävän suuri. Vuosien 1990-2021 Helsingin pörssin Yleisindeksin vuotuinen kokonaistuotto on ollut 10,4 prosenttia. Nummiaron laskelman mukaan jo parhaimman päivän menettäminen joka vuosi olisi tarkoittanut osakesäästä

  Venäjän osakemarkkinoille sijoittavilta sijoitusrahastoilta katosi pohja Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Kuvassa Pietarin maisemia. Kuva: visitrussia   OP Ryhmä tilittää sijoittajille varoja kesäkuussa 2022 lakkautetusta Venäjä-sijoitusrahastostaan.    - Maksamme ensimmäiset suoritukset OP-Venäjä-sijoitusrahaston osuudenomistajille viikolla 38. Se laskee rahaston arvoa merkittävästi. Lakkautimme OP-Venäjä-sijoitusrahaston 17. kesäkuuta 2022. Rahaston kaupankäynti, merkinnät ja lunastukset olivat olleet keskeytettyinä helmikuun 28. päivästä alkaen , pankki kertoi asiasta tiedotteessaan 15.9.2022.   - Muutamme OP-Venäjä-sijoitusrahaston varat rahaksi useammassa erässä. Rahastossa on venäläisten yhtiöiden osakkeiden lisäksi muuta varallisuutta, joka on nyt muutettu käteiseksi.   Osuudenomistajat saavat ensimmäiset suoritukset realisoiduista varoista viikolla 38. Heille on lähetetty asiasta myös viesti op.fi-p

Suurin syy ruotsalaisten kotitalouksien suurempaa varallisuuteen on talouden parempi kilpailukyky , kertoo Aktian pääekonomisti Lasse Corin Ruotsin ja Suomen talouksia käsittelevässä kirjoituksessaan.   Yksi asia on kiistaton: ruotsalaiset kotitaloudet ovat keskimäärin taloudellisesti varakkaampia kuin suomalaiset , kertoo Aktian pääekonomisti Lasse Corin Ruotsin ja Suomen talouksia käsittelevässä kirjoituksessaan 25.10.2022. Mutta miksi näin on? Suomalaisten ja ruotsalaisten kotitalouksien varallisuuksien eroista kirjoitetaan säännöllisesti. Yleistäen, ruotsalaisilla kotitalouksilla on keskimäärin enemmän kaikkea. Varallisuuden rakenteessa on kuitenkin muutamia eroja. Suomalaisilla on enemmän talletuksia ja ruotsalaisilla on enemmän rahastosijoituksia. Tämä ero ei kuitenkaan selitä ruotsalaisten kotitalouksien suurempaa varallisuutta. Suurin syy ruotsalaisten kotitalouksien suurempaa varallisuuteen on talouden parempi kilpailukyky. Ruot

Niranjan Sapkota. Kuva: Riikka Kalmi   Lohkoketjupohjaiset kryptovaluutat voivat olla rahoitusalaa mullistava digitaalinen innovaatio ja mahdollisuus, mutta riskittömiksi niitä ei voi luonnehtia. Niranjan Sapkota onkin tunnistanut tuoreessa Vaasan yliopiston rahoituksen alan väitöskirjassa 13 eri tyyppistä kryptovaluuttoihin liittyvää riskiä.   Riskin määrä ja luonne vaihtelevat valuuttojen eri ominaisuuksien mukaan. Yksi suurimmista riskeistä on kryptovaluutan maksukyvyttömyys. – Yli 12 000 eli yli 60 prosenttia kryptovaluutoista on mennyt konkurssiin tai kokonaan hävinnyt sen jälkeen, kun kuuluisin kryptovaluutta Bitcoin syntyi vuonna 2009. Osa valuutoista on edelleen romahduksen partaalla, kertoo Sapkota. Maksukyvyttömyyteen liittyvän riskin lisäksi Sapkota tunnistaa muun muassa kestävyysriskin, valuutan yksityisyyteen liittyvän eristäytymisriskin, sentimenttiriskin ja spekulointiin liittyvän riskin. Lisäksi kryptovaluuttojen riskit

Korkoa korolle –efekti toimii pitkillä säästöajoilla hyvin ja kasvattaa säästettyä pottia huolimatta siitä, että rahaston tuotto heiluu selvästi enemmän kuin tilillä.   Enemmistö lapsiperheistä kertoo säästävänsä lapselleen tai lapsilleen, ilmenee LähiTapiolan kyselystä. Tilisäästäminen on edelleen ykkössäästökohde, mutta tilien suosio hiipuu. 18 vuoden aikana tilisäästäjä on hävinnyt yllättävän paljon perusrahastosäästäjälle. Lapsiperheet säästävät lapsilleen innokkaasti. LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus -kyselyssä yhden ja kahden lapsen perheistä yli puolet kertoi säästävänsä jälkikasvulleen. Sen sijaan isovanhemmista säästäjiä on selvästi vähemmän. Monille kotitalouksille rankat koronavuodet eivät näytä vaikuttaneen lapselle säästämiseen. Jako lapselle säästäjien ja ei-säästäjien välillä on pysynyt lähes ennallaan LähiTapiolan koronavuosien ja sitä ennen tehtyihin kyselyihin verrattuna. -Korona-aikana useille kertyi säästöjä,