Kryptovaluutan suosio säröilee

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro muistuttaa yhä, että virtuaalivaluuttoihin sijoittamisen riskit poikkeavat monella tapaa perinteisistä sijoitusluokista.

 

Bitcoiniin ja muihin virtuaalivaluuttoihin sijoittaneiden määrä on kasvanut, ilmenee LähiTapiolan teettämästä kyselytutkimuksesta. Keväällä nähty voimakas hintaheilunta on saanut monet harkitsijat epäileviksi. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro muistuttaa yhä, että virtuaalivaluuttoihin sijoittamisen riskit poikkeavat monella tapaa perinteisistä sijoitusluokista.

Virtuaalivaluuttoihin sijoittaneiden määrä kasvaa. LähiTapiolan kyselyssä jo seitsemän prosenttia kertoi sijoittaneensa Bitcoiniin tai muihin virtuaalivaluuttoihin. Vuosi sitten tehtyyn kyselyyn verrattuna määrä on kasvanut 55 prosenttia.

-Kryptoihin sijoittamisessa on yhä kyse nuorten miesten lajista. Mutta kryptot ovat LähiTapiolan viime kyselyn (toukokuusta 2021 maaliskuuhun 2022) lyöneet vahvasti läpi myös naisten ja noin nelikymppisten ryhmissä, joissa molemmissa kryptoihin sijoittaneiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Mukaan tulo ei vain aivan ole osunut lankulle, vaan kryptojen ostot ovat monille ajoittuneet huippukursseihin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo yhtiön tiedotteessa 22.6.2022.

-Eurooppalaisittain verrattuna suomalaiset eivät kuitenkaan ole mitenkään erityisen hurahtaneita kryptoihin, sillä Euroopan keskuspankin kyselyssä keskimäärin joka kymmenes kotitalous omistaa bitcoinia tai muita kryptovaluuttoja.

Keväällä virtuaalivaluuttoihin sijoittaneet ovat saaneet tuntea omaisuusluokan epävarmuuden poikkeuksellisen voimakkaasti. Valuuttojen arvot ovat heiluneet huomattavasti. muun muassa vakaavaluutta eli stablecoin TerraUSD:n ja sen sisarvaluutan Lunan arvot romahtivat lähelle nollaa. Myös tunnetuimman virtuaalivaluutta bitcoinin arvo on laskenut selvästi. Sen arvo on enää kolmasosa viime vuoden marraskuun huippulukemista.

Voimakkaat muutokset virtuaalivaluuttojen hinnoissa herättää epäilyjä. Epävarmuus heijastuu myös LähiTapiolan kyselystä, sillä virtuaalivaluuttasijoittamista harkinneiden määrä on pudonnut prosenttiyksikön viime vuoden kevään kyselystä.

Yhä edelleen harkitsijoita on eniten nuorimmissa (15-24 –vuotiaat) vastaajissa. Heistä jopa joka kolmas on harkinnut sijoittamista virtuaalivaluuttaan. Harkitsijoita on paljon myös 25-34 –vuotiaissa. Heistä melkein joka viidennellä virtuaalivaluuttasijoittaminen on käynyt mielessä.

Valtaosa (77 %) kyselyyn vastanneista on kuitenkin sitä mieltä, ettei virtuaalivaluutat ole edes harkinnan arvoisia sijoituskohteita. Määrä on kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuoden kevään kyselyssä.

-Tulosten perusteella kryptovaluuttojen kysyntään on muodostumassa jonkinlainen tasapaino. Sijoittaneita on nyt paljon enemmän, mutta kiinnostuneet löytävät aiempaa vähemmän hyviä syitä sijoittaa. Etenkin tuottonäkymät nähdään paljon maltillisemmassa valossa kuin aiemmin, mikä viittaa mania tai kryptokuume kysynnän rauhoittumisen. Ja toisaalta kryptoja välttävät löytävät aiempaa useampia syitä olla sijoittamatta, eli he ovat muodostaneet tarkemman kannan sijoituskohteesta, jolloin voivat varmemmin pysyä jatkossakin poissa.

 

Tunteilu nostaa päätään kryptoihin sijoittaneissa – yhä enemmän syitä olla sijoittamatta

 

Bicoinin ja muiden virtuaalivaluuttojen sijoitusriskeistä on varoiteltu paljon ja kevään tapahtumat ovat tehneet riskit näkyviksi. LähiTapiolan kyselyllä virtuaalivaluuttasijoittamisen valinneetkaan eivät enää nosta ensisijaiseksi sijoitussyyksi hyviä tuottonäkymiä vaan hajautushyödyt ajavat tuottonäkymien ohi.

Tunteilu kuitenkin näyttää kuuluvan virtuaalivaluuttasijoittamiseen vahvasti. Moni haluaa sijoittaa virtuaalivaluuttoihin, jotta ei jäisi hyvien tuottomahdollisuuksien ulkopuolelle, vaikka epävarmuus tuotoista onkin suuri.

-Tärkeimmäksi syyksi sijoittaa kryptoihin on noussut sijoitussalkun hajauttaminen, eli kryptoja mietitään osana laajempaa sijoitussalkkua. Tällainen kryptosijoitusten valtavirtaistuminen voisi nostaa kysyntää vielä pitkään, mutta tämä vuosi on ollut karu paluu realiteetteihin niille, jotka luottivat kryptojen hajautushyötyihin tai inflaatiosuojaan. Kantapään kautta on saatu oppia, että kryptot ovat riskisijoituksia isolla riskillä, eivätkä salkkua vakauttavia turvasatamia. Puheet digikullasta ovat olleet puppua, Nummiaro sanoo.

-Järkisyitä sijoittaa kryptoihin löydetään aiempaa vähemmän, mutta niitä on korvattu tunnesyyllä. ”En halua jäädä rikastumatta” on ainoa merkittävästi lisääntynyt syy sijoittaa. Osa on sopuleina juossut mereen.

Kevään tapahtumat ovat vahvistaneet myös heidän näkemyksiään, joille virtuaalivaluutat eivät ole houkutteleva sijoituskohde. Yhä useammalla on entistä tarkempi näkemys, miksi virtuaalivaluutta ei heitä houkuta.

Yhä edelleen tärkein syy olla sijoittamatta on sijoituskohteen luonteessa ja rakenteessa, virtuaalivaluuttojen mekaniikkaa ja hinnoittelua on vaikea ymmärtää.

-Kryptojen välttämissyistä eniten ovat nousseet iso hintaheilunta ja suuri energiankulutus. Myös vailla vankkaa teoriapohjaa oleva hinnoittelu pitää yhä useamman poissa kryptoista. Varmasti moni pelkääkin bitcoinin osoittautuvan pelkäksi kuplaksi, joka on juuri puhjennut.
Nummiaro muistuttaa, että perinteisistä sijoitusluokista (osakkeet, korkosijoitukset, kiinteistöt ja metsä) bitcoin eroaa kahdella tapaa. Ensinnäkin se on niistä kaikkein riskisin ja riski näyttää, ainakin tällä kertaa realisoituvan samaan aikaan kuin osakkeidenkin.

Lue lisää bitcoinin kuplapotentiaalista täältä.

-Lisäksi perinteisissä sijoitusluokissa voi luottaa sääntöön, että lisääntynyt riskinotto niittää pitkällä ajalla parempaa tuottoa, mutta bitcoinin tapauksessa ei tätä oletusta pysty suurella varmuudella tekemään. Kotiläksyt kannattaa siis tehdä huolella, jos aikoo bitcoiniin tai muihin kryptovaluuttoihin sijoittaa.

Katso myös ”kolme tapa a miettiä bitcoin –sijoitusta”

LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 5.-10.3.2022 yhteensä 1 063 suomalaista, jotka olivat iältään 15-79 –vuotiaita. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.