Osakekurssit huojuvat! Näin kestät myrskyn!

Fed, Netflix, Venäjä – tämä joukkoko lopettaa osakesijoittajan kulta-ajan? Lue ekonomistin vinkit, miten nyt kannattaa toimia.

 

Osakekurssit laskevat ympäri maailmaa. Onko nyt tullut säästäjänkin aika astua ulos markkinoilta? Entä onko säästäminen jo liian myöhäistä? Tasaisella säästämisellä saa yllättävän suuren eron kertasäästäjään verrattuna, sanoo LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.

 

LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyssä kaksi suomalaissijoittajaa eniten huolestuttavinta asiaa olivat osakekurssien voimakas heilahtelu sekä sijoitusten vaarallisen korkeat arvostukset. Lue lisää täältä.

Ykköshuolet ovat konkretisoituneet viime päivinä, kun osakekurssit ovat laskeneet selvästi ympäri maailmaa, Helsingissäkin noin kuutisen prosenttia viikossa.

-Korjausliikkeellä on kolme syytä: Fed, Netflix, Putin. Fedin kokouspöytäkirjojen julkistus vuoden ensimmäisellä viikolla avasi vuoden väärällä jalalla. Pöytäkirjat paljastivat rahapolitiikan kiristämisen olevan lähempänä kuin uskottiin. Markkinat olivat hinnoitelleet kolme koronnostoa tänä vuonna, mutta yhtäkkiä neljä oli uskottavampi oletus. Markkinoilla alettiin myös spekuloida vielä useammilla tai isommilla kertanostoilla, jos inflaatio pysyy sitkeästi korkealla, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

-Mielestäni tärkeämpi markkinasentimentin kannalta olivat pöytäkirjaukset, jotka osoittivat, että koronakriisin aikana luodun rahan pienentäminen voisi alkaa jo tänä vuonna. Jos sijoittajat uskovat, että syksyllä poltettaan vastapainettua rahaa, ennakoimaan pyrkivien sijoittajien päreet voivat alkaa kärytä jo tänään. Tämä rahapolitiikan kiristäminen on hyvin tiedostettu riski vuodelle 2022.

Voit lukea odotuksista enemmän LähiTapiolan Talous- ja varallisuuskatsauksesta täältä.

Sijoittajien huolia kasvatti myös Netflix, jonka tulosraportti tarjosi sijoittajille pahan pettymyksen. Suoratoistopalvelun tilaajamäärät eivät kasvakaan enää odotetusti ja kannattavuuskin heikkenee.

- Markkinat katsoivat Netflixiä teknologiasektorin sielunpeilinä, mutta kokonaisuutena tuloskausi on vasta alussa. Viime vuonna hyvät tulokset vauhdittivat kurssikehitystä, mutta meneillään olevasta Q4-tuloskaudesta kannetaan huolta, koska rima on korkeammalla ja inflaatio nostaa kustannuksia. Mutta korostan, että tämä on vasta epäily, sillä tuloskausi voi vielä kokonaisuudessaan näyttää siedettävältä.

Kolmantena sijoittajia huolettaa Venäjä ja sen presidentin Vladimir Putinin toimet. Etenkin Euroopan markkinat pelästyivät, kun puheet vaihtuivat konkreettisiin sotilasteknisiin toimiin myös muualla kuin Venäjällä.

-Ukrainaan lähetetään aseita ja USA asettaa miehiä valmiuteen. Konflikti laajenisi myös talouspakotteisiin ja maakaasun jakeluun, joilla olisi konkreettisia reaalitaloudellisia ja inflaatiopaineita lisääviä vaikutuksia. Venäjän vaatimuksiin lännen on vaikea taipua, mutta Putin tarvitsee jotain, jonka voi kansalle julistaa voittona. Tilanne on ollut hyvin sijoittajien tutkalla ja nyt noussut geopoliittinen riskipreemio voi toisaalta nopeasti laskeakin, jos liennytyksen polulle päästään.

Näillä epävarmuuksilla korjausliike oli vain ajan kysymys

Kurssikorjauksen vaara on keikkunut ilmassa jo pitkään. Koronan aiheuttaman taloustaantuman jälkeen osakekurssit ovat kallistuneet selvästi. Pelko osakkeiden kallistumisesta perusteetta on vahvistunut.

Maailman tunnetuinpiin osakkeiden arvostuksesta kertoviin mittareihin lukeutuva Shillerin P/E eli yhdysvaltalaisen S&P 500 –indeksin osakehintojen suhde indeksin yhtiöiden viimeisimmän kymmenen vuoden keskimääräisiin reaalisiin tuloksiin. Suhdeluku oli tammikuun alussa korkeimmillaan sitten 2000 –alun. Vain tuon 2000 –alun teknokuplassa mittarin lukemat ovat olleet korkeampia.

-Nyt Shillerin P/E on noussut miltei tasolle 40 ja sen käänteisluku indikoi keskimääräistä maltillisempia 2,5 prosentin reaalituottonäkymiä. Samanaikaisesti korot ovat nousussa, jolloin korkosijoituksista alkaa muodostua tuottomielessä tasaväkisesti kilpaileva, mutta pienempiriskinen sijoituskohde, Nummiaro sanoo.

-Kauhuskenaario on, että osakkeet toistavat historiaansa ja näiltä arvostustasoilta seuraavan vuosikymmenen tuotto jää olemattomaksi. Se on kuitenkin mielestäni ylipessimistinen lähtökohta, sillä historia tässä tapauksessa muodostuu teknokuplan huipulta finanssikriisin pohjalle, eli perustuu hyvin poikkeukselliseen yhteensattumaan, joka tuskin samanlaisena toistuu. Silti kylmä fakta on, että näillä arvostuksilla tuotto-odotukset ovat historiaa huomattavasti alhaisemmat, eli saman summan kerryttäminen vaatii nyt isompia säästöeriä kuin esimerkiksi viimeisimmän vuosikymmenen aikana.

Jos nyt on jäänyt junasta, onko myöhäistä odottaa seuraavaa?

Suurissa kurssilaskuissa monelle sijoittajalle tulee ensimmäiseksi mieleen sijoitustensa myynti. Jos sijoittamista ei ole ehtinyt aloittaa, laskujen vuoksi moni haluaa etsiä mieluummin turvallisemman sijoituskohteen.
Nummiaron mielestä paniikkiin ei ole mitään syytä. Nousut ja laskut kuuluvat osakemarkkinoille. Tasaisesti säästävä hyppää pahimpienkin kuoppien yli helposti.

Nummiaron laskelmien mukaan tasaisesti säästäneen ero kertasijoittajaan voi pienellä, tuhannen euron summalla olla useita satoja euroja.

- Pitkän kurssinousun päällä ja kohonneilla arvostuksilla monia mietityttää uskaltaako enää aloittaa? Laskelma näyttää, mitä pahimmillaan voi tapahtua, jos aloittaa osakesijoittamiseen juuri pahimpaan aikaan. Mittarina on ensimmäisen vuoden mahdollisimman huono tuotto. Tarkastelu on historiallinen, esimerkiksi kaksi viimeisintä skenaariota ovat globaali finanssikriisi (helmikuu 2008) ja teknokupla (syyskuu 2000), Nummiaro selostaa.

-Tuhannen euron kertasijoituksen arvo on pahimmillaan tippunut alle 600 euron, kunnes nousu on alkanut. Sen sijaan sama tuhannen euron sijoittaminen tasaisesti kahden vuoden aikana antaa aivan toisenlaisen tuloksen. Vaikeat markkinatilanteetkin huomioiden sijoitusten arvo on kasvanut aika tasaisesti. Säännöllinen kuukausisäästäminen pienentää ajoitusriskiä ja mikä parasta, voittaa huonoina aikoina kertasijoituksen, koska ostot tapahtuvat keskimäärin alhaisemmalla hinnalla. Voitto on näissä viiden vuoden historiallisissa skenaarioissa keskimäärin 230 eur (välillä 120-320 eur).

LähiTapiola kertoi asiasta tiedotteessaan 27.1.2022.