Sijoittajat epävarmoina vuoteen 2022 -LähiTapiola

LähiTapiolan Arjen katsaus-kyselyssä markkinoille uskaltavien ja vielä epäröivien kannat olivat lähes tasoissa. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro uskoo sijoittajien koronakulta-ajan olevan nyt ohi.

Useat markkinoiden epävarmuudet ovat tehneet suomalaissijoittajat epävarmoiksi. LähiTapiolan Arjen katsaus-kyselyssä markkinoille uskaltavien ja vielä epäröivien kannat olivat lähes tasoissa. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro uskoo sijoittajien koronakulta-ajan olevan nyt ohi.

Onko nyt hyvä aika sijoittaa? Hieman enemmän kuin kaksi viidestä (42 %) suomalaisesta pitää sijoitusnäkymiä hyvinä ja heidän mielestään markkinoille kannattaa mennä. Lähes yhtä moni (41 %) ei osaa sanoa. Sen sijaan 17 prosenttia on sitä mieltä, että aika ei ole hyvä sijoittamiseen. Tiedot ilmenevät LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus –kyselystä.

Vuosi 2021 oli sijoittajalle, etenkin osakesijoittajalle jopa yllättävän hyvä. Osakemarkkinoilla kurssit jaksoivat nousta kaikilla keskeisillä markkinoilla Kiinaa lukuun ottamatta. Korkosijoittajalle vuosi oli hankalampi johtuen korkojen noususta. Tosin inflaatioon sidottuihin joukkolainoihin sijoittaneet ovat nauttineet mukavista tuotoista.

-Sijoittamisen koronakulta-aika on valitettavasti ohi. Pandemian ensishokin jälkeen talouden voimakas toipuminen ja erittäin elvyttävä finanssi- ja rahapolitiikka ovat tukeneet sijoitustuottoja. Vuonna 2022 siirrytään uuteen sijoitusympäristöön, koska toipuminen on jo edennyt pitkälle ja inflaatiohuolien laukaisema rahapolitiikan kiristäminen maltillistaa tuottonäkymiä, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

-Korot nousevat, jolloin arvostustappiot heikentävät korkosijoitusten tuottoja. Osakkeiden näkymät ovat paremmat, mutta kohonneet arvostukset altistavat korjausliikkeille. Silti täytyy muistaa, että inflaatio säilyy totuttua korkeammalla ainakin vuoden 2022, jolloin tili tarkoittaa varmaa ja aiempaa isompaa ostovoimatappiota. Aina on hyvä aika sijoittaa, sillä täydellistä ajoitusta ei tiedä kukaan. Oleellisintä on valita oma riskitaso oikein, hajauttaa riittävästi erilaisiin kohteisiin ja hallita ajoitusriskiä kuukausisäästämisellä.

Osakerahastot pitävät pintansa 

 

Suomalaisten mielestä ylimääräiset varat kannattaisi nyt sijoittaa osakerahastoihin. Moni valitsisi sijoituskohteekseen myös suorat osakesijoitukset tai korkoihin ja osakkeisiin sijoittavan yhdistelmärahaston. Tilikansana tunnetut suomalaiset suosivat myös tilisäästämistä, joka epävarmuuden kasvaessa nostaa suosiotaan.

-Kansansuosikki on aktiivisesti hoidettu osakerahasto (27% vastaajista). Osakkeet ottavat kaksoisvoiton, sillä toiseksi suosituin on suorat osakesijoitukset (21%). Passiivisesti hoidettuja osakeindeksirahastoja (13%) käytettäisiin harvemmin. Kaikilla näillä pääsee niittämään niin sanottua. osakeriskipreemiota eli pitkällä ajalla ylituottoa suhteessa vähäriskisempiin korkosijoituksiin. Varjopuolena tulee enemmän riskiä eli käytännössä sijoitusten arvo heiluu kuukausittain enemmän ja mahdollisten laskukuukausien korjaantuminen voi kestää pidempään. Osakesijoitusten suosiota ovat voineet lisätä hyvät viimeaikaiset tuotot sekä pidempiaikaisen inflaation kiihtymisen riski, sillä osakkeet toimivat pitkällä ajalla myös hyvänä inflaatiosuojana.

Melko suosittua on myös valita sijoituskohteeksi kiinteistö tai metsä, mutta vain harva uskaltaa laittaa rahansa paljon huomiota saaneeseen kryptovaluutta bitcoiniin.

-Bitcoiniin tai muihin kryptovaluuttoihin sijoittasi 4 prosenttia, joka on sama määrä kuin kevään kyselyssä sanoin niitä omistavansa. Tuntuu, että hype ei ole laajentunut keväällä kryprosijoituksia harkinneiden 14 prosentin joukossa.

Osakesijoittajia huolettaa kurssiheilunta

Koronapandemian kehitys ja tasaantuvat talouden kasvunäkymät kasvattavat epävarmuutta sijoittajissa. Vaikka suomalaiset suosivat yhä sijoituskohteena osakkeita, kurssien voimakas heilunta sekä korkeaksi kohonneet arvostustasot nousevat ykköshuolenaiheiksi.

Myös voimakkaasti kohonneet kuluttajahinnat huolettavat sijoittajia. Yhdysvalloissa inflaatio on jo kiivainta yli 30 vuoteen. Euroopassakin inflaatio on kiihtynyt, mutta vauhti on selvästi jäljessä Yhdysvaltain lukemia.

Enemmistö ekonomisteista ja muista rahoitusmarkkinoita tiiviisti seuraavista asiantuntijoista arvioi edelleen, että inflaation kiihtyminen jää väliaikaiseksi. Mutta epäilyksen varjo kalvaa sijoittajien mieliä.

-Kysely on tehty syyskuussa, jolloin sijoitusmarkkinoilla puhuttiin paljon globaalin tuotantoketjujen pullonkaulojen, energian hinnannousun ja työvoimapulan mahdollisesti aiheuttavan inflaatiopaineita pidempään. Toisaalta syksyllä pelättiin myös talouden toipumisen jäävän lyhytaikaiseksi, kun luottamusindeksit kääntyivät heikkenevään suuntaan ja Kiinan kiinteistökriisi uhkasi. Käytännössä osakemarkkinat kuitenkin nousivat näistä makrotalouden huolista piittaamatta, Nummiaro analysoi.

Nummiaron mukaan kyselyn jälkeen on kaksi riskiä noussut ihan uudelle tasolle. Omikron variantti on palauttanut pandemian kaikkien sijoittajien tutkalle. Rokotuksista huolimatta talvikausi on osoittautumassa niin vaikeaksi, että liikkumisen ja kuluttamisen rajoittamiselta ei vältytä.

Lisäksi rahapolitiikan kiristäminen on aiempaa nopeampaa. Nummiaron mielestä se on tarpeen ylikuumenemisen estämiseksi, mutta kiristäminen tuo mukanaan myös taantumariskin lisääntymisen.

-Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että sijoittamisessa on aina riskiä. Joskus hyvin ymmärtää, mistä riski tulee ja joskus ei jälkikäteenkään tarkalleen tiedä, miksi tänään markkinoilla myydään. Oleellista riskissä on, että siitä saa korvauksen, eli paremman tuoton kuin tililtä. Siitä seuraa, että lyhyellä ajalla riskittömältä vaikuttava tili on pitkän ajan ostovoimatarkastelussa kaikkein riskillisin, ja lyhyellä ajalla paljon heiluvat osakesijoitukset ovat pitkällä ajalla vähiten riskinen sijoitus. Suurin riski on riskittömyys.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyn haastattelut on kerätty Galllup Kanavalla 17.- 23. syyskuuta välisenä aikana. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1013 henkilöä, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

 

Teksti ja kuvat: LähiTapiola 7.1.2022