Nordeassa 10 % kasvu sijoitusasuntolainoissa

Nordeassa on myönnetty vuoden 2021 tammi-syyskuussa 10 prosenttia enemmän lainoja sijoitusasuntoihin, kuin vuotta aiemmin. Kuvassa Helsingin Kalasataman rakennustyömaa. Kuva: SRV

 

Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia asuntosijoittamisesta ja näkevät sen potentiaalisena mahdollisuutena hajauttaa ja kasvattaa varallisuuttaan. Nordeassa on myönnetty vuoden 2021 tammi-syyskuussa 10 prosenttia enemmän lainoja sijoitusasuntoihin, kuin vuotta aiemmin. Kaupunkikohtaiset erot ovat kuitenkin suuria, ja vuokralle tarjottavia asuntoja on pandemian seurauksena edelleen paljon tyhjillään. Kun koronapandemia etätöineen on saanut ihmiset havittelemaan suurempia koteja, ovat vuokralle tarjottavat kohteet pääasiassa yksiöitä ja kaksioita. Nordea kertoi asiasta tiedotteessaan 29.12.2021.

 

Pandemian aikana suomalaisille kertynyt varallisuus on innostanut yhä useampaa säästämään ja sijoittamaan varojaan, ja näyttää siltä, että yhä useampi näkee sijoitusasunnon  mahdollisena kohteena. Suomen Pankin tilastojen mukaan sijoitusasuntolainakanta onkin kasvanut maaliskuusta syyskuuhun jopa kaksi kertaa nopeammin (4,2 prosenttia) kuin omistusasuntolainakanta (2,1 prosenttia).

”Lainatiskeillä on viimeisen reilun vuoden ajan nähty aivan poikkeuksellista vilkkautta. Tämä näkyy myös sijoitusasuntojen osalta, alhainen korkotaso ja kulutukselta säästynyt raha on innostanut monen ensikertalaisenkin tutkimaan vaihtoehtoa sijoittaa asuntoihin. Asuntosijoittajien keski-ikä laskee jatkuvasti ja jo noin 40 prosenttia onkin alle 40 vuotiaita. Myös naisten määrä asuntosijoittajissa on kasvanut rytinällä”, sanoo Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.

Asuntosijoittamisen suosio näkyy erityisesti suurissa kaupungeissa, mutta myös aluekohtaisia eroja löytyy. Esimerkiksi Nordeassa sijoitusasuntolainojen osalta kasvu on ollut melko maltillista Helsingissä, mutta yli 20 prosentin kasvulukemiin on päästy Vaasan, Turun, Oulun ja Lappeenrannan seuduilla. Kovinta kasvu Nordeasta myönnettävissä sijoitusasuntolainoissa on Vantaalla, jossa kasvua tammi-syyskuussa verrattuna vuoden takaiseen ajanjaksoon on peräti 40 prosenttia.

”Kolmannes Suomen asunnoista on vuokralla. Yleisintä vuokralla asuminen on nuorten keskuudessa, mutta vuokra-asuminen on yleistynyt viimeisen 10 vuoden aika lähes kaikissa ikäryhmissä. Vuokra-asuminen on yleisintä suurissa opiskelijakaupungeissa, joihin asuntosijoittaminen on myös vahvasti keskittynyt. Yli puolet myydyistä yksiöistä päätyykin vuokrakäyttöön. Suurin osa sijoitusasunnoista on ammattimaisten sijoittajien hallussa, mutta yksityishenkilöiden omistamien sijoitusasuntojen määrän arvioidaan kasvaneen 50 prosenttia vuosina 2010-2018”, kertoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

 

Vuokra-asuntoja edelleen tyhjillään

 

Vuokrattavien asuntojen määrä kasvoi huomattavasti pandemian aikana, ja asuntoja on edelleen tyhjillään.

”Opiskelijoiden määrän vähentyminen markkinoilla, lyhytaikaisvuokraamisen suosion notkahdus ja kasvanut sijoitusasuntojen määrä ovat kaikki vaikuttaneet siihen, että vapaiden vuokra-asuntoja määrä on kasvanut. Tilanne on hieman tasaantunut syksyn myötä, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vuokrailmoituksia on edelleen kaksi kertaa enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Tähän voi vaikuttaa myös vuokrattavien kohteiden koko. Yhä useampi havittelee suurempaa kotia pandemian ja etätyön myötä, kun taas monien vuokrattavien kohteiden koko on pienentynyt”, Kostiainen huomauttaa.

Tilastokeskuksen mukaan uusien kerrostaloasuntojen keskikoko on pienentynyt 2010-luvun aikana erityisesti vuokra-asuntojen osalta. Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet vuokra-asunnot ovat keskimäärin 9 neliömetriä vuonna 2010 valmistuneita pienempiä. Samalla aikavälillä kerrostaloihin valmistuneiden omistusasuntojen keskimääräinen pinta-ala on pienentynyt noin 7 neliömetriä”, Kostiainen huomauttaa.

”Parhaimmillaan asuntosijoittaminen tarjoaa vakaata ja pitkäaikaista tuottoa. Se kuitenkin myös vaatii sijoittajalta ymmärrystä kassavirroista. Asuntosijoittajan kannattaa ottaa huomioon aina muutaman kuukauden puskuri, mikäli uutta vuokralaista ei esimerkiksi vaihtotilanteessa heti löydy. Myös vastikkeissa on nousupaineita kallistuneen energia- ja remonttihintojen vuoksi. Lisäksi kannattaa varautua siihen, ettei nykyinen korkotaso säily ennallaan ikuisesti. Tämä kannattaa ottaa huomioon paitsi tuottolaskelmissa, niin myös varautumalla korkojen nousuun säästämällä tai korkosuojatuotteella”, muistuttaa Pajala.