Osakesijoittaminen kuplamarkkinassa

Henri Huovinen on lehtori (liiketalous), sijoitusalan asiantuntija ja yrittäjä.

 

Teksti: Henri Huovinen

Korkeaa osinkoa maksavat defensiiviset arvoyhtiöt loistavat tulevina vuosina.

Kuplat ovat haitallisia talouden kehitykselle, sillä niiden puhkeaminen saattaa aiheuttaa laman, kuten tapahtui 1920-luvulla kehittyneen osakekuplan jälkeen vuosien 1929 ja 1933 välillä ja 2000-luvun alkupuolella puhaltuneen kiinteistökuplan jälkeen vuosina 2008 ja 2009.

Sijoitusmarkkinoiden nykytilanne muistuttaa teknokuplan vuotta 2000. Teknoyhtiöt ovat jälleen kalliisti arvostettuja, uudenlainen teknologia kukoistaa (esimerkkeinä kryptovaluutat ja uusiutuvaan energiaan liittyvä teknologia) ja sijoittaminen on muodikasta. Lisäksi kuplan puhaltumisen puolesta puhuu korkea listautumisaktiviteetti ja se, että sijoittajien varat allokoituvat listautumisiin ja muihin sijoituskohteisiin korkeilla arvostuskertoimilla ja heikoilla argumenteilla. Myös sijoitusinstrumenttien kehitys muistuttaa ainakin alkuvuoden osalta vuotta 2000. Silloin kuplassa olleet sijoitusinstrumentit alkoivat kokea kolauksia, mikä oli jälkiviisaana varoitus tulevasta ryminästä.

Nykytilanteesta tekee teknokuplaa mielenkiintoisemman – mutta myös vaarallisemman – se, että tällä kertaa kuplaantumista on osakemarkkinoiden teknologiasektorin lisäksi myös muissa sijoituskohteissa, kuten kryptovaluutoissa, korkomarkkinoilla ja tietyillä alueilla kiinteistöissä.

Mainituista sijoituskohteista kryptovaluuttojen hinnoittelu muistuttaa vuoden 2000 teknoyhtiöiden tilannetta. Sijoittajat hinnoittelivat vuosituhannen alussa alan yhtiöitä kuin lottokuponkeja. Sijoitusteesinä eivät olleet fundamentit, vaan ainoastaan se, että teknoyhtiöt saattoivat tuoda korkeita tuottoja tulevaisuudessa, koska olivat niin myös edellisinä vuosina tehneet.

Moni sijoittaja oli teknokuplan vuosina sitä mieltä, että vanhempi teknologia korvataan kokonaan uudella. Sijoittajat eivät vain tienneet mitkä yhtiöistä ovat kyseisen kisan voittajia. Tällä hetkellä kryptovaluuttoihin kohdistuu samantyyppistä spekulointia. Sijoittajat arvioivat kryptovaluuttojen syrjäyttävän perinteisen rahan, mutta eivät tiedä mitkä kryptovaluutoista sen tekevät.

Jälkikäteen tarkasteltuna sijoittajat olivat teknokuplan aikana oikeassa teknologian vaikutuksista, mutta ylioptimistisia kehityksen nopeuden suhteen. Ihmisillä onkin yleisesti tapana yliarvioida teknologian kehityksen nopeutta lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioida sitä pitkällä aikavälillä.

Kryptovaluutat ovat tulleet jäädäkseen, mutta nykyisistä toimijoista todennäköisesti vain muutama on kisassa mukana 10 vuoden päästä. Voittajien löytäminen näin aikaisessa vaiheessa on erittäin haastavaa.

Sijoittajan osaamista koetellaan laskumarkkinassa

Nousumarkkinassa sijoittaminen on helppoa. Villi meno tuskin jatkuu enää pitkään. Osakemarkkinoiden korjausliike on päivä päivältä todennäköisempi vahvan toteutuneen kurssinousun ja kiristyneiden arvostustasojen vuoksi.

Moni miettii tällä hetkellä kuumeisesti salkkunsa riskitason keventämistä. Sijoittajat pienentävät yleensä salkun riskiä myymällä osakkeita ja lisäämällä käteisen osuutta. Se ei ole nykyisellä nollakorkotasolla tuottavin vaihtoehto, sillä korjausliikettä odottavan aika saattaa osoittautua pitkäksi. Toisaalta koronaelpymisen myötä kohoavat kuluttajahinnat syövät rahan ostovoimaa kiihtyvällä tahdilla.

Sijoittaja saavuttaa todennäköisesti korkeamman odotetun tuoton nykytilanteessa allokoimalla osakesijoituksia niin, että osakepainon osuus salkussa pysyy kutakuinkin ennallaan, mutta sijoituksia siirretään kalliin arvostustason kohteista vahvan kassavirran, markkinoita matalamman arvostustason sekä pienemmän markkinariskin osakkeisiin. Se tarkoittaa hyvää osinkoa maksavien defensiivisten arvoyhtiöiden ylipainottamista sijoitussalkussa.

Historia on osoittanut, että arvoyhtiöiden lähivuosien odotettu tuotto on merkittävästi markkinoita parempi, jos osakemarkkinoiden sektorien sekä yhtiöiden väliset erot arvostustasoissa ovat leventyneet. Tällä hetkellä ollaan sellaisessa tilanteessa. Vahvat osingonmaksajat ovat salkkuun myös loistava vaihtoehto, sillä niiden kokonaistuotto on yleensä markkinoita korkeampi, kun osakemarkkinoiden kehitys on sivuttaissuuntaista tai laskevaa.

Matalan markkinariskin eli liiketoiminnan luonteen osalta defensiivisten yhtiöiden ylipainottaminen tuo turvaa laskumarkkinan varalta.

Huomionarvoista kuitenkin on, että myös taloussykleistä vähemmän riippuvat yhtiöt halpenevat markkinoiden laskiessa, mutta selvästi vähemmän kuin sykliset osakkeet.

ETF:illä saa kattavan hajautuksen myös defensiivisiin osinkoyhtiöihin

Kustannustehokkuutta ja kattavaa hajautusta arvostava sijoittaja voi toteuttaa allokaatiomuutoksen ETF:illä. Markkinoilta löytyy tarkoitukseen houkuttelevia sijoitusinstrumentteja, kuten esimerkiksi Invesco S&P 500 High Dividend Low Volatility UCITS ETF Dist (HDLV). Rahasto allokoi varat amerikkalaisiin korkeata osinkoa maksaviin defensiivisiin yhtiöihin. Näin ollen sijoittaja nauttii hyvästä osinkotuotosta, mutta pääsee myös mukaan kohteisiin, jotka ovat keskimääräistä osaketta vähemmän herkkiä markkinaturbulenssille.

Lisämaustetta kaipaavan kannattaa valita kohteeksi pieniin arvoyhtiöihin sijoittava ETF, kuten esimerkiksi SPDR MSCI USA Small Cap Value Weighted UCITS ETF (ZPRV). Nykytilanteessa pienet yhtiöt ovat monen sijoittajan salkussa ylipainossa. Ne ovat houkuttelevasti arvostettuja suhteessa suuriin yrityksiin ja hyötyvät talouden nopeasta elpymisestä muuta markkinaa enemmän.

Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnetin verkkosivulla 2.7.2021.