Näin varaudut asuntosi arvon laskuun

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro neuvoo asunnon omistajaa hajauttamaan sijoituksia muun muassa pörssiosakkeisiin.

 

Oma asunto on suomalaisten suurin varallisuuserä. Asuntojen arvonkehitys vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro antaa muutaman vinkin asunnon arvonlaskulta suojautumiseen.

LähiTapiola Varainhoidon uuden Talous- ja varallisuuskatsauksen mukaan Suomessa oma asunnon arvo on heikentynyt keskimäärin 11 euroa kuukaudessa vuoden 2016 viimeisestä neljänneksestä lähtien.

Alueelliset erot Suomessa ovat suuret. Siinä missä pääkaupunkiseudulla oman asunnon arvo on kasvanut keskimäärin 443 euroa kuukaudessa, muualla Suomessa keskimääräinen lasku on ollut 100 euroa kuukaudessa.

Oma asunto on suomalaisten selkeästi suurin varallisuuserä. Siksi asunnon arvossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat merkittävästi suomalaisten varallisuuteen. Tilastokeskuksen vuoden 2016 kotitalouksien varallisuutta käsittelevä tutkimus kertoi, että kaksi kolmesta varallisuutta omaavasta suomalaiskotitaloudesta omisti oman asunnon. Asunnon osuus kokonaisvaroista oli peräti 50 prosenttia.

-Varallisuuden keskittyminen pääasiassa omaan asuntoon on lähinnä keskiluokkaisten haaste. Heillä keskimäärin jopa 75 prosenttia varallisuudesta on kiinni omassa kodissa. Varakkaimmalla kymmenyksellä oma asunto kattaa noin kolmanneksen kokonaisuudesta ja varallisuus hajautuu sekä muuhun asuntovarallisuuteen, kuten sijoitusasuntoihin, kakkoskoteihin, mökkeihin että rahoitusvarallisuuteen, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Nummiaro laskee, että neljän viime vuoden aikana pääkaupunkiseudulla oman asunnon arvo on noussut 21 000 euroa, kun muualla Suomessa arvo on laskenut 5 000 euroa. Pääkaupunkiseudulla kotitalouksien asuntovarallisuus oli jo periodin alussa suurempi ja markkinatuotot ovat lisänneet varallisuuseroa 26 000 eurolla.

Asuntovarallisuuskehityksen vastapainoksi rahoitusvarallisuus eli käytännössä talletukset, pörssiosakkeet ja rahasto-osuudet ovat tuottaneet hyvin keskimääräiselle kotitaloudelle sijainnista riippumatta.

-Rahoitusvarallisuuden euromääräiset arvonmuutokset ovat isompia kuin asunnon. Tuoton saaminen edellyttää riskinottoa, mikä käytännössä näkyy arvonheilahteluina. Pitkällä ajalla heilahtelut tasoittuvat ja riskinotto niittää tuottoa, Nummiaro muistuttaa.

Vaikka talletusten tarjoama tuotto on ollut mitätön, pörssiosakkeiden ja rahasto-osuuksien selvästi parempi kehitys on tuonut hyvää kotitalouksille. Neljässä vuodessa rahoitusvarallisuus on tuottanut noin 7100 euroa per kotitalous.

Nummiaron mukaan kotitalouden varallisuuden kerryttämisessä sijoittaminen rahoitusvarallisuuteen on entistä tärkeämpää niille, joiden asuntovarallisuus on sidottuna taantuville paikkakunnille.

-Asunnon arvon laskuun voi varautua kuukausisäästämällä muihin sijoituskohteisiin. Muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla olisi pitänyt säästää keskimäärin 100 eur/kk asunnon arvonlaskun neutraloimiseksi. Itä-Suomessa säästötarve olisi ollut 236 eur/kk. Näissä arvioissa ei ole huomioitu säästöjen tuottoja. Säästöt hajauttavat kokonaisvarallisuutta myös muihin tuottolähteisiin kuin paikallisiin asuntomarkkinoihin, Nummiaro muotoilee.

-Asuntomarkkinat eivät kaupungistuvassa maailmassa kohtele tasapuolisesti kotien arvoa. Kotitalouksien kannattaa yhä enemmän miettiä kodin käyttöarvon lisäksi sen sijoitusarvoa.

Oman talouden suunnittelussa voi hyödyntää seuraavia vuotuisia tuotto-odotuksia. Asuntojen tuotto-odotus on määritetty viimeisen viiden vuoden keskiarvona eli trendien uskotaan jatkuvan. Rahoitusvarallisuudelle on käytetty seuraavia tuotto-odotuksia: talletukset 0,1 prosenttia, rahastot 2,5 prosenttia ja pörssiosakkeet 5,0 prosenttia.